Mikkelin kaupungin puhdistamolietteen käyttömahdollisuus maataloudessa

Maatalouden tutkimuskeskus (1. maaliskuuta 2001 alkaen MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) selvitti vuonna 1999 Mikkelin vesilaitoksen toimeksiannosta puhdistamolietteen käyttömahdollisuutta maataloudessa. Selvityksessä käytiin läpi puhdistamolietteen peltokäytön edellytykset lainsäädännön ja ohjeistuksen sekä laatuvaatimusten ja ympäristötukiehtojen pohjalta. Nykyisten säädösten mukaan puhdistamolietteen käyttö on sallittua viljan, sokerijuurikkaan, öljykasvien ja lisäksi myös sellaisten kasvien viljelyssä, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä samalla maalla aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen levityksestä. Luonnonmukaisen tuotannon ehdot kieltävät puhdistamolietteen käytön kokonaan. Viljavuuspalvelun vuosina 1992-1998 analysoimien peltomaanäytteiden raskasmetallipitoisuuksien pohjalta esitetään viljelymaille luokitusjärjestelmä. Raportissa tarkastellaan myös suomalaisten viljelymaiden raskasmetallitaseita sekä raskasmetallipitoisuuksien kehitysnäkymiä. Lisäksi tuodaan esille laskelmia siitä, miten eri viljelykasvien ravinnetarve, maan ravinnetaso ja puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden liukoisuus vaikuttavat sallittuihin levitysmääriin. Koska maatalouden tuotantoehdoissa asetetut ravinnerajat ovat alhaiset ja puhdistamolietteen sisältämät ravinteet liukenevat heikosti, puhdistamolietteen sallitut levitysmäärät ja niiden ravinnevaikutus jäävät kannattamattoman vähäisiksi. Voimassa olevien säädösten mukaan Mikkelin puhdistamolietteen tai peltojen raskasmetallipitoisuus ei estä lietteen käyttöä maataloudessa. Jos puhdistamoliete kompostoitaisiin ja hygienisoitaisiin sekä lietteellä tuotetut sadot osoitettaisiin laadukkaiksi ja turvallisiksi, ja sallitut levitysmäärät saataisiin järkevälle tasolle, Mikkelin seudun viljelijät olisivat nykyistä halukkaampia käyttämään puhdistamolietettä viljelyksillään.