Mikkelin kaupungin puhdistamolietteen käyttömahdollisuus maataloudessa

Abstract

Maatalouden tutkimuskeskus (1. maaliskuuta 2001 alkaen MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) selvitti vuonna 1999 Mikkelin vesilaitoksen toimeksiannosta puhdistamolietteen käyttömahdollisuutta maataloudessa. Selvityksessä käytiin läpi puhdistamolietteen peltokäytön edellytykset lainsäädännön ja ohjeistuksen sekä laatuvaatimusten ja ympäristötukiehtojen pohjalta. Nykyisten säädösten mukaan puhdistamolietteen käyttö on sallittua viljan, sokerijuurikkaan, öljykasvien ja lisäksi myös sellaisten kasvien viljelyssä, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä samalla maalla aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen levityksestä. Luonnonmukaisen tuotannon ehdot kieltävät puhdistamolietteen käytön kokonaan. Viljavuuspalvelun vuosina 1992-1998 analysoimien peltomaanäytteiden raskasmetallipitoisuuksien pohjalta esitetään viljelymaille luokitusjärjestelmä. Raportissa tarkastellaan myös suomalaisten viljelymaiden raskasmetallitaseita sekä raskasmetallipitoisuuksien kehitysnäkymiä. Lisäksi tuodaan esille laskelmia siitä, miten eri viljelykasvien ravinnetarve, maan ravinnetaso ja puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden liukoisuus vaikuttavat sallittuihin levitysmääriin. Koska maatalouden tuotantoehdoissa asetetut ravinnerajat ovat alhaiset ja puhdistamolietteen sisältämät ravinteet liukenevat heikosti, puhdistamolietteen sallitut levitysmäärät ja niiden ravinnevaikutus jäävät kannattamattoman vähäisiksi. Voimassa olevien säädösten mukaan Mikkelin puhdistamolietteen tai peltojen raskasmetallipitoisuus ei estä lietteen käyttöä maataloudessa. Jos puhdistamoliete kompostoitaisiin ja hygienisoitaisiin sekä lietteellä tuotetut sadot osoitettaisiin laadukkaiksi ja turvallisiksi, ja sallitut levitysmäärät saataisiin järkevälle tasolle, Mikkelin seudun viljelijät olisivat nykyistä halukkaampia käyttämään puhdistamolietettä viljelyksillään.

The Agricultural Research Centre of Finland (since 1 March 2001 MTT Agrifood Research Finland) studied the application of sewage sludge in agriculture. Commissioned by Mikkeli Water Facility the study examined the feasibility of using sewage sludge on agricultural fields in the light of the legislation, guidelines, quality requirements and Finnish environmental aid regulations for agriculture. Current regulations permit the use of sewage sludge only in the production of cereals, sugarbeet, oil plants or plants not to be used as food for humans or as feed for animals. Potato, root crops and vegetables may be cultivated only after five years have passed since sewage sludge was applied on the same land. The use of sewage sludge is prohibited in organic production. A heavy metal classification system for Finnish cultivated soils is presented. The classification is based on the analytical results obtained by the Soil Analysis Service in 1992-1998. Also heavy metal balances and trends in Finnish cultivated soils are considered . The effect of the nutrient requirements of cultivated plants, soil nutrient level and the solubility of nutrients in sewage sludge is assessed. Due to the nutrient input limits of Finnish agricultural production and the low solubility of nutrients in sewage sludge, the application rate of sewage sludge has been set so low that no benefit would derive from the nutrient effect. According to the current legislation, the agricultural use of Mikkeli sewage sludge is not restricted by the heavy metal contents of sludge or arable land. Composting and hygienization of sewage sludge, ensuring the quality of crops produced with sludge and setting the application rate of sewage sludge at a reasonable level would encourage farmers to use sewage sludge at agriculture.