Heran fermentointituotteiden soveltuvuus rehun säilöntäaineiksi
Mikkonen, Helmi; Puikkonen, Marita; Joki-Tokola, Erkki; Myllykoski, Liisa (1999)
Mikkonen, Helmi
Puikkonen, Marita
Joki-Tokola, Erkki
Myllykoski, Liisa
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
52
Sivut
20 p. + 1 liite
Maatalouden tutkimuskeskus
1999
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-539-1
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-539-1
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää herapohjainen säilöntäaine nurmirehulle ja tuoreena säilöttävälle rehuviljalle. Tuote valmistettiin fermentoimalla heraa panostoimisesti Lactobacillus delbrueckii- ja Propionibacterium freudenreichii-bakteerikantojen avulla maito-, propioni- ja etikkahapoiksi. Fermentointituote sisälsi 43-51 % maitohappoa, 2-6 % etikkahappoa ja alle 1 % propionihappoa. Fermentointituotteen I teoreettinen säilöntävaikutus perustui näiden happojen suoloihin eli pääasiassa laktaatin ja asetaatin yhteisvaikutukseen. Säilöntävaikutus testattiin lisäämällä eri määriä fermentointituotetta I ensimmäisestä niitosta korjatun timoteinurmirehun (Phleum pratense) säilöntäaineeksi. Fermentointituotteella I säilöttyjen koerehujen säilönnällinen laatu jäi kuitenkin muurahaishapolla säilöttyä vertailurehua heikommaksi. Murskatun ohrarehuviljan säilönnässä käytetyn fermentointituotteen II säilöntävaikutus perustui ensisijaisesti vapaaseen maitohappoon. Rehuviljaa säilöttiin myös pelkällä heralla, jolloin säilöntä perustui laktoosin stimuloimaan maitohappokäymiseen. Vertailusäilöntäaineena käytetyn muurahaishapon ja fermentointituotteen II säilöntävaikutusten välillä ei ollut merkitsevää eroa. Rehuvilja säilyi hyvin myös ilman säilöntäainelisäystä.