Perunan ja vihannesten sivuvirtojen arvokomponenttien hyötykäyttö
Ahokas, Mikko; Välimaa, Anna-Liisa; Kankaala, Anu; Lötjönen, Timo; Virtanen, Elina (2012)
Ahokas, Mikko
Välimaa, Anna-Liisa
Kankaala, Anu
Lötjönen, Timo
Virtanen, Elina
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
67
Sivut
46 p
MTT
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-410-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-410-6
Tiivistelmä
Tässä raportissa sivuvirroilla tarkoitetaan kaikkia niitä perunan ja vihannesten käsittelyprosesseissa syntyviä jakeita, jotka eivät ole varsinaisia päätuotteita. Sivuvirtoja ovat esimerkiksi kuorimassa, soluneste, lajittelu- ja paloittelutähteet tai sadon noston yhteydessä peltoon jääneet perunat. Sivuvirran määrä vaihtelee käsittelyprosesseittain; joissakin kuorintaprosesseissa se voi olla jopa 50 100 % kuoritun tuotteen määrään nähden. Kansallinen biojätestrategia, kaatopaikkadirektiivi sekä uusi jätelaki ja siihen liittyvät muut lait asettavat jatkojalostuksessa syntyville sivuvirroille tiukat määritykset. Esimerkiksi kaatopaikkadirektiivi edellyttää, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista vähennetään asteittain siten, että vuonna 2016 kaatopaikoille saa sijoittaa enintään 25 % tuolloin syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Lisäksi EU-tavoite on nostaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tiukentuvan lainsäädännön lisäksi yritysten tuotantoprosessien kehittäminen taloudellisesti kannattavammaksi vaatii sivuvirtojen tehokkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä. Esimerkiksi perunan ja vihannesten jatkojalostusyrityksien sivuvirroista on mahdollista erottaa ensin kaupallisesti arvokkaita biokomponentteja, kuten tärkkelystä, proteiineja ja kuitua sekä sivuvirroista valmistaa bioetanolia ja -kaasua biojalostamossa. Yleensä biojalostamoissa tuotetaan kestävästi kemikaaleja, biopolttoaineita sekä energiaa mekaanisilla, kemiallisilla ja biologisilla prosesseilla. Perinteinen jalostusprosessi sisältää käytännössä vain yhden komponentin hyödyntämisen, esimerkiksi perunan tärkkelyksen valmistamisen perunasta. Pohjois- Pohjanmaalta puuttuu perunan ja juuresten sivuvirtoja hyödyntävä biojalostamo. Tämän vuosina 2011 2012 toteutetun esiselvitysprojektin kokonaistavoitteena oli kehittää Pohjois- Pohjanmaalle perunan ja vihannesten jatkojalostuksen sivuvirtoja hyödyntävä biojalostamokonsepti, jossa sivuvirtojen biomassoista tuotetaan teollisuuden raaka-aineita, elintarvikkeita, energiaa tai erilaisia biokomponentteja muille hyödyntäjätahoille. Biomassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti useita eri tekniikoita käyttäen. Biojalostamokonseptia varten tietoa kerättiin ja yhdistettiin pääosin tieteellisestä kirjallisuudesta, patenttitietokannoista ja laitevalmistajien verkkosivuilta perunan ja sen jalostusprosessien sivuvirtojen eri jakeiden ja biokomponenttien koostumuksesta, niiden käyttösovelluksista sekä erotus- ja valmistusteknologioista. Lisäksi biojalostamokonseptin laskelmia varten tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin peruna- ja vihannestuotannossa, jatkojalostuksessa ja myymälöissä syntyvän sivuvirran määrä ja laatu, niiden maantieteellinen sijainti ja nykyinen käyttökohde. Tulosten perusteella laadittiin laskelmat biojalostamosta kannattavuuslaskelmineen. Koska perunan osuus Pohjois- Pohjanmaan peruna- ja juurestuotannon sivuvirtamassoista oli niin merkittävä, biojalostamolaskelmissa huomioitiin vain perunaprosessien sivuvirtojen määrä.
Collections
- MTT Raportti [186]