Loppukasvatettavien sonnien käyttäytyminen keskisuurissa ja suurissa ryhmissä
Tuomisto, Leena; Lyyra, Minna; Huuskonen, Arto (2012)
Tuomisto, Leena
Lyyra, Minna
Huuskonen, Arto
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
60
Sivut
33 s
MTT MTT
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-396-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-396-3
Tiivistelmä
Lihanautojen loppukasvatuksessa sonnit pidetään usein lämpimissä rakennuksissa rakolattiapohjaisissa karsinoissa. Pienellä ryhmäkoolla ja uudelleenryhmittelyn välttämisellä tavoitellaan sosiaalisesti vakaata ryhmää. Joillakin tiloilla on kuitenkin saatu hyviä tuloksia sonnien kasvattamisesta tavallista suuremmissa ryhmissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää loppukasvatettavien sonnien yleistä aktiivisuutta ja sosiaalista käyttäytymistä keskisuurissa ja suurissa eläinryhmissä. Tutkimus toteutettiin tilatutkimuksena lihanautojen loppukasvatustiloilla. Kahdella tilalla sonnit kasvatettiin keskisuurissa ryhmissä (32 40 sonnia/ryhmä) osittain tai kokonaan rakolattiapohjaisissa karsinoissa (tilaa 3,0 3,7 m2/eläin) lämpimissä rakennuksissa. Kolmella tilalla sonnit kasvatettiin suurissa ryhmissä (130 237 sonnia/ryhmä) eristämättömässä pihatossa tai tarhassa, jossa oli katettu makuualue (tilaa 4,4 8,8 m2/eläin). Yksi suuri ryhmä oli jatkuvatäyttöinen ja toimi siten, että vanhimpien ja suurimpien eläinten lähtiessä teuraaksi niiden tilalle tuotiin nuoria eläimiä. Yhteensä tutkittavia sonniryhmiä oli kymmenen. Sonneja tarkkailtiin joka tilalla suoralla seurannalla kahtena peräkkäisenä päivänä klo 6:00 20:00 välisenä aikana. Eläinten yleisen aktiivisuuden selvittämiseksi käytettiin hetkellistä seurantaa 15 minuutin havaintovälillä. Hetkellisen seurannan havaintopisteiden välissä laskettiin erityyppisten sosiaalisten kontaktien määrä käyttäen yksi-nolla seurantaa. Agonistista (puskee, tappelee, syrjäyttää) käyttäytymistä ei näyttänyt esiintyvän suurissa ryhmissä enempää kuin keskisuurissa ryhmissä. Hyvin aggressiivista käyttäytymistä (tappeluja) havaittiin harvoin. Ruokailutilanteessa puskemista ja sosiaalista nuolemista näytti esiintyvän enemmän keskisuurissa kuin suurissa sonniryhmissä. Syömishavainnoista valtaosassa (79,7 % keskisuurissa ryhmissä, 92,6 % suurissa ryhmissä) alle 15 % ryhmän eläimistä oli samaan aikaan syömässä. Jatkuvatäyttöisessä karsinassa eriikäisiä sonneja sisältävässä ryhmässä sosiaalinen käyttäytyminen ei näyttänyt kohdistuvan sattumanvaraisesti toisiin eläimiin. Puskemisessa ja nujuamisessa pienet ja suuret sonnit näyttivät suosivan itsensä kanssa samankokoisia eläimiä. Lisäksi sonnit hyppäsivät yleensä samankokoisen tai itseään suuremman sonnin selkään. Jatkuvatäyttöisessä karsinassa juomakupit (1 juomakuppi/37,5 eläintä) olivat keskimäärin 40 % ajasta varattuja ja niille syntyi harvoin jonoa (1,7 % havainnoista). Suurissa ryhmissä karsinan alhainen eläintiheys saattoi hillitä agonistista käyttäytymistä. Sosiaalisen nuolemisen perusteella on mahdollista, että sonnit pystyivät keskisuurissa ryhmissä muodostamaan kiinteämpiä suhteita toisiinsa kuin suurissa ryhmissä. Ruokailutilanteessa puskeminen saattoi olla yhteydessä hieman suurempaan syömisen samanaikaisuuteen keskisuurissa kuin suurissa ryhmissä. Jatkuvatäyttöisessä karsinassa pienet sonnit eivät joutuneet erityisen fyysistä kontaktia sisältävän häirinnän kohteeksi. Suuressa ryhmässä yksi juomakuppi 37,5 eläintä kohden näyttää riittävän, kun juomakupit pysyvät puhtaina ja ne on jaettu tasaisesti karsinaan kaikkien eläinten ulottuville. Tutkimuksemme aineisto oli hyvin pieni ja tulokset kuvailevia, joten johtopäätösten luotettavuuteen ja tulosten yleistettävyyteen on suhtauduttava varauksella.
Collections
- MTT Raportti [186]