Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen kustannukset ja hyödyt
Ahtiainen, Heini; Hyytiäinen, Kari; Iho, Antti (2010)
Ahtiainen, Heini
Hyytiäinen, Kari
Iho, Antti
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
1
Sivut
30 s
MTT
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-262-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-262-1
Tiivistelmä
Euroopan unionin vuonna 2000 voimaan astunut vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää taloudellisten tarkasteluiden sisällyttämistä vesienhoidon suunnitteluun. Osa taloudellisia tarkasteluita on kustannusten kohtuuttomuuden arviointi, joka on yksi perustelutavoista vesipuitedirektiivin tavoitteista poikkeamisessa. Kustannusten kohtuuttomuutta voidaan arvioida vertaamalla vesien tilan parantamisen kustannuksia ja hyötyjä toisiinsa kustannus-hyötyanalyysin tarkastelukehikossa. Tämän selvityksen tavoitteen on esitellä mallintamistyökalu, jolla voidaan arvioida vesiensuojelun pitkän aikavälin kustannuksia ja hyötyjä vesipuitedirektiivin viitekehyksen mukaisessa kustannusten kohtuuttomuuden tarkastelussa. Raportissa esitellään mallin nykyinen kehitysversio. Mallin toimintaidean, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden havainnollistamiseksi tarkastellaan esimerkinomaisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen kustannuksia ja hyötyjä Suomen merialueilla ja sisävesissä. Ravinnepäästövähennysten suuruudeksi on määritelty 30 % typelle ja fosforille erikseen. Hyötyjen osalta on tarkasteltu virkistyskäyttöön ja kansalaisten maksuhalukkuuteen perustuvia hyötyjä. Tarkastelu on alun perin rajattu Suomea ympäröiviin Itämeren altaisiin, mutta sisävesien tilan parantamisen hyödyt otetaan huomioon karkealla tasolla kasvattamalla merialueille tehtyjä hyötyarvioita. Alustavien tulosten mukaan hyötyjen ja kustannusten erotus eli nettonykyarvo on joissakin tapauksissa negatiivinen ja joissakin positiivinen riippuen tarkasteltavasta ravinteesta, käytetystä hyötyjen arvottamismenetelmästä ja siitä, otetaanko sisävesien tilan parantamisen hyödyt huomioon. Malli tarjoaa systemaattisen kuvauksen ravinnekuormituksen, meriveden laadun ja sen hyvinvointivaikutusten välisistä vuorovaikutuksista. Kaiken kaikkiaan tarkastelu toteuttaa vesipuitedirektiivin toimeenpanemisen taloudellisten tarkastelujen ohjeistuksen henkeä. Sen mukaan analyysityökalujen tulee lähteä liikkeelle menetelmällisesti oikeaoppisista, mutta yksinkertaistavista malleista, joita tarkennetaan ja kehitetään vesiensuojelutyön edetessä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida mallin varhainen kehitysaste sekä siinä tehdyt oletukset ja rajaukset. Mallissa rannikkovesiä ja avomerta ei ole eroteltu toisistaan. Näkösyvyyttä käytetään rehevöitymisen indikaattorina. Mallissa on tarkasteltu ainoastaan maataloudessa tehtäviä toimenpiteitä. Kuormituksen vähentämisen kustannukset on määritelty staattisessa viitekehyksessä ja ne ovat vakioita ajassa ja identtiset eri valuma- alueiden välillä. Mallissa on tarkasteltu kokonaisfosforia eikä sitä ole jaoteltu erikseen liukoiseen ja partikkeli-fosforiin. Osa vedenlaadun parantamiseen liittyvistä hyödyistä on jouduttu jättämään huomiotta luotettavien rahallisten arvioiden puuttuessa. Sisävesien tilan paranemisen hyödyt on otettu vain karkealla tasolla huomioon. Tämänhetkisen malliversion tuloksia ei voida vielä käyttää politiikanteon tukena muuten kuin suuntaa-antavina. Mallia voidaan kehittää parantamalla niin mallin luonnontieteellistä kuin taloustieteellistäkin tarkkuutta ja ulottuvuutta. Myös hyötyjen arvioinnin kehittäminen on tärkeää erityisesti sisävesien osalta. Yksi lupaava mahdollisuus olisi liittää hyötyjen arviointi Suomen ympäristökeskuksen kehittämään vesistömallijärjestelmään. Joka tapauksessa tutkimuksen työkalujen kehittäminen vesienhoidon kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi sekä sisävesillä että rannikkovesillä vaatii lisäpanostusta, jotta Suomi kykenee vastaamaan EU:n vesipolitiikan haasteisiin.
Collections
- MTT Raportti [186]