Viljelijöiden luopumistukijärjestelmät ja luopumispäätökset

Abstract

Riittävän aikaisin ennen varsinaista yrittäjäeläkeikää tehdyillä sukupolvenvaihdoksilla on ratkaiseva merkitys perheviljelmien säilymiselle Suomessa. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus) tutkimusten mukaan viljelijä todennäköisimmin luopuu viljelystä nykyisillä ehdoilla heti 55-vuotiaana. Jos viljelijän päätöksenteko viivästyy, sukupolvenvaihdosten osuus kaikista luopumistapauksista vähenee nopeasti. MTT:ssä on selvitetty viljelijöiden luopumispäätöksiä ja niiden ajoitusta, koska tieto luopumisjärjestelmän toimivuudesta on tarpeen, kun suuret ikäluokat ovat lähestymässä eläkeikää. Eläkeiän nostaminen hidastaisi ensin maatilojen lukumäärän vähenemistä, kun ikääntyneiden viljelijöiden luopuminen tilanpidosta lykkääntyisi. Myöhemmin tilojen lukumäärä alkaisi kuitenkin nopeasti pudota, kun entistä pienempi määrä nuoria viljelijöitä aloittaisi tilanpidon ja entistä suurempi osa tiloista päätyisi lisämaaksi toiselle viljelijälle tai jäisi kokonaan viljelemättä. Viljelijöiden luopumistukiohjelmaa uudistetaan parhaillaan, koska nykyinen järjestelmä päättyy vuoden 2002 lopussa. Uudistuksessa on keskusteltu eläkkeen alaikärajan nostamisesta nykyisestä 55 vuodesta 58 tai 60 vuoteen. Uuden järjestelmän valmistelua päätettiin kuitenkin jatkaa ikärajoja korottamatta. Lakiesitys etenee eduskuntakäsittelyyn kevään 2002 aikana, jonka jälkeen sille on saatava myös EU-komission hyväksyntä. Uusi laki astunee voimaan vuoden 2003 alussa. Talousahdinko vähentänyt sukupolvenvaihdoksia merkittävästi Viljelijöiden luopumispäätöksiin vaikuttavat muun muassa tuottaja-hintojen kehitys ja eläkkeen määrä. Mitä suurempi on odotettavissa oleva eläke, sitä aikaisemmin tilanpidosta luovutaan. EU-jäsenyyden seurauksena maatalouden tuottajahinnat laskivat, ja maatalouden tulevaisuuteen liittyvä viljelijöiden tuntema epävarmuus kasvoi, mikä vähensi merkittävästi sukupolvenvaihdoksia. Suomen haasteena on saada riittävästi nuoria aktiiviviljelijöiksi, jos tuottajahinnat edelleen alenevat. Suomessa viljelijöiden luopumistukijärjestelmät ovat olleet pikemminkin lyhytaikaisia rakennepoliittisia ohjelmia kuin pitkäjänteisiä eläkevakuutusjärjestelmiä. Nykyinen järjestelmä on voimassa kolme vuotta ja seuraavakin on suunniteltu vain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Järjestelmien lyhytkestoisuus aiheuttaa epävarmuutta, eikä viljelijä voi järjestelmässä edes korottaa eläkettä omalla rahoituksellaan. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten kysyntä onkin viime vuosina kasvanut viljelijöiden keskuudessa.

A large number of public policy programs have been designed and applied to Finnish agriculture to get a more competitive agricultural sector. Among the policy programs, farmers' early retirement programs have played an important role. These programs have two main goals. First, they aim at enhancing the transfer of farms from ageing farmers to new entrants, e.g. from parents to their children. The second goal is to improve competitiveness in the agricultural sector by transferring resources, such as land and production rights, from exiting farmers to the farmers who will continue in farming and are motivated to get more competitive through expanding their farm operations. Therefore, the timing and the type of occupational choices among elderly farmers play a crucial role in the structural change of agricultural sector. Important research and policy questions that emerge then are: What are the factors that determine the timing and the type of exit from farming among elderly farmers, and how do public policies, such as early retirement programs foster these choices. This study estimates farmer decisions between three discrete occupational choices: exit and close down the farming operation (1), exit and transfer the farm to a new entrant (2), or continue farming and retain the option to exit later on (3). The farmer optimisation problem is formulated as a recursive optimal stopping problem. The unknown parameters are estimated by Probit type switching models. The results suggest that the timing and the type of farmer exit decisions respond elastically to farmer and farm characteristics, and economic environment, such as farmer age, farm land area, prices and retirement benefits. Reforms that alter farmer access to early retirement benefits are predicted to have important consequences for structural development in agriculture. For example, increasing the minimum age for a farmer being eligible in the early retirement plan will first slow down the structural development since farmers cannot exit as early as before. Nevertheless, as the exit decision is delayed and the age of farmer is increased, the probability to switch the farm for new entrant will significantly decrease. Less young farmers enter farming and the structural development will be accelerated in the long run. These results support the view that the early retirement programs and the level of farmer retirement benefits play a key role in steering structural development of the Finnish agricultural sector. Early retirement programs are important and efficient policy instruments in enhancing agricultural sector that is based on family farms.