Haitalliset vieraskasvit ympäristössä – kuinka torjua tehokkaasti

Haitallisten vieraskasvilajien aiheuttamien haittojen torjunta on noussut tärkeäksi viime vuosina lainsäädännön myötä. Tämän myötä tiedontarve tehokkaista torjuntamenetelmistä on kasvanut. Tässä raportissa esitellään erilaisia vieraskasvilajien torjuntamenetelmiä ja parhaita käytäntöjä tutkimuskirjallisuuteen ja käytännön toimijoiden kokemuksiin perustuen. Vieraskasvit jaettiin neljään ryhmään torjunnan kannalta keskeisten lajipiirteiden - elinkierron ja leviämisstrategian – perusteella. Ryhmät esimerkkilajeineen olivat: 1) yksivuotiset siemenestä leviävät kasvit (jättipalsami (Impatiens glandulifera)), 2) monivuotiset siemenestä leviävät ruohovartiset kasvit (jättiputkiryhmä (Heracleum sp.)), 3) monivuotiset pääsääntöisesti juurakosta leviävät ruohovartiset (isot tattaret (Reynoutria japonica, R. sachalinensis ja R. x bohemica) ja isosorsimo (Glyceria maxima)) ja 4) monivuotiset puuvartiset kasvit eli pensaat ja puut (kurtturuusu (Rosa rugosa) sekä vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)). Useimmin tehokkaimpia torjuntakeinoja ovat toistuvasti tehdyt mekaaniset torjuntatavat, kuten kitkeminen, niitto, peittäminen, juurineen ylös kaivaminen ja kuumavesikäsittelyt. Raportissa esitellään myös joitakin biologisia ja kemiallisia torjuntavaihtoehtoja. Esimerkiksi lammaslaidunnus on osoittautunut tehokkaaksi lähes luonnontilaisen puiston jättipalsamikasvuston hävittämisessä Keski-Suomessa. Asiantuntijahaastatteluissa tärkeänä korostui vieraskasvitiedon jakaminen. Kasvien tunnistaminen ja ymmärrys niiden haitoista ovat ensisijaisia torjuntatyön kannustimia. Torjuntatoimien ajoittamisella on suuri merkitys torjuntatyön onnistumiseen. Nuoria ja pienikokoisia kasvustoja on helpompi hävittää kuin laajoja kasvustoja. Myös kasvin kasvuvaihe vaikuttaa torjunnan onnistumiseen. Alkukesään ajoitetut toimet ovat useimmiten tehokkaimpia. Torjuntatyön lopulliseksi onnistumiseksi oleellista on tavoitteellisuus, koska torjunnan on oltava toistuvaa, sekä kasvukaudella että niiden välillä. Tämän raportin rinnalla on tehty kahdentoista videon sarja vieraskasvilajien tunnistamisesta ja torjunnasta. Videot ovat katsottavissa Luken YouTube-kanavalla. Tämä raportti on kirjoitettu osana VieKas LIFE -hanketta (2018–2023; LIFE17 NAT/FI/000528). Raportin sisältö ja hankkeen viestintä edustavat ainoastaan VieKas LIFE -hankkeen näkemyksiä: EASME/Euroopan komissio ei ole vastuussa raportin sisältämän informaation käytöstä.