Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista

Abstract

Suomessa tuotetaan monia keskeisiä maatalousraaka-aineita - viljaa, lihaa, maitoa, munia, vihanneksia ja marjoja. Kun Suomessa sijaitseva elintarviketeollisuus jalostaa nämä raaka-aineet elintarvikkeiksi, on kyse ns. Suomessa tuotetusta eli kotimaisesta ruoasta. Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen suhteeseen perustuvat luvut kansallisesta omavaraisuudesta osoittavat, että Suomessa tuotetaan peruselintarvikkeita lähes kulutusta vastaavasti. Elintarvikkeiden tuotantoketjuun sisältyvien tuontipanoksien huomioon ottaminen kertoo kuitenkin omavaraisuuslukuja totuudenmukaisemmin elintarvikemarkkinoiden ja tuotannon kotimaisuusasteesta ja niiden riippuvuudesta tuonnista. Tässä tutkimuksessa johdetaan elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen ja elintarviketuotannon tuontipanosasteen mittaustavat sekä selvitetään elintarvikeketjun eri alojen välittömät ja välilliset tuontipanosten määrät Suomessa vuosina 2003-2008. Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden tuontiasteesta ei ole ollut aiemmin käytettävissä yksiselitteistä tutkimustietoa. Kotimaisen elintarviketuotannon tuontipanosasteen ja elintarvikemarkkinoiden tuontiasteen laskemisen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamisen määrittelyyn. Myös normaalitilanteissa tuontiasteet ovat keskeisiä käsitteitä ja mittareita arvioitaessa elintarviketuonnin ja panostuonnin korvattavuutta kotimaisilla tuotteilla. Elintarvikeketjun toimialojen tuontipanosasteen selvittämisessä tutkimusmenetelmänä käytetään panos-tuotosmenetelmän tuotosmallia ja toteutuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen (TK) koko maan panos-tuotosaineistoja, Tullin ulkomaankauppatilastoja sekä aiemmin tehtyjä selvityksiä elintarvikesektorin huoltovarmuudesta. Käytetyssä koko maan panos-tuotosaineistossa maataloutta analysoidaan neljän ja elintarviketeollisuutta yhdeksän toimialan tarkkuudella vuosina 2003-2007. Vuoden 2008 aineistossa maatalouden toimialoja on vain yksi ja elintarviketeollisuuden toimialoja kymmenen. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2008 yhteensä 6 806 milj. euroa, josta valmiselintarvikkeita oli 1 928 milj. euroa ja elintarviketoimialojen sisäistä panostuontia 4 878 milj. euroa. Elintarvikealojen tuotannossaan tarvitsema eli Suomessa valmistettavien elintarvikkeiden panostuonti on siten yli kaksi kertaa valmiselintarvikkeiden tuontia suurempi. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuontiaste nousi vuoden 2003 19,7 prosentista 25,2 prosenttiin vuonna 2008. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli vuonna 2008 noin 75 prosenttia ja noin viisi prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2003. Valmiselintarviketuonnin osuus elintarvikemarkkinoiden kokonaisarvosta oli 7 prosenttia ja elintarviketoimialojen panostuonnin osuus 18 prosenttia vuonna 2008. Tutkimuksessa laskettu panostuonti sisältää kaikki sellaiset tavarat ja palvelut, joiden käyttö on tuotantotoiminnassa kertaluonteista. Se ei huomioi pitkäkestoisten eli investointihyödykkeiden tuontia. Tutkimuksessa johdettiin myös eri elintarviketoimialojen tuontipanosasteet, jotka paljastavat kuinka riippuvaista suomalainen elintarviketuotanto on tuontipanoksista. Kaikkien elintarviketoimialojen yhteinen tuontipanosaste on elintarvikemarkkinoiden tuontiastetta pienempi, koska elintarviketoimialojen tuontiin ei sisälly valmiselintarviketuontia. Tulosten mukaan kaikkien elintarviketoimialojen tuontipanosaste nousi vuoden 2003 13,5 prosentista 18 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli vuonna 2008 noin 82 prosenttia, mitä voidaan pitää varsin korkeana. Suomalainen elintarviketuotanto perustuu näin olleen edelleen pääosin kotimaisiin panoksiin, joskin tuonti sisältää elintarviketuotannolle välttämätöntä panostuontia. Lähes kaikkien elintarviketoimialojen tuontipanosasteet ovat nousseet vuosina 2003-2008. Nousua selittää pääsääntöisesti se, että toimialojen panostuonnin arvot kasvoivat enemmän kuin tuotosten arvot. Vuonna 2008 elintarviketoimialojen tuontipanosaste vaihteli kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistuksen noin 47 prosentista maatalouden 17 ja elintarvikekaupan 13 prosenttiin. Eniten tuotiin kemikaaleja ja kemiallisia tuotteita, kaivostoiminnan ja louhinnan tuotteita sekä maataloustuotteita. Maatalouden tuontipanosasteet Suomessa ovat vertailumaita Tanskaa ja Saksaa selvästi alemmat. Elintarviketeollisuuden tuontipanosasteissa ero Tanskaan on selvä mutta Saksaan pieni. Tuontipanokset ovat hyvin samankaltaisia tuotteita kuten kemikaaleja, energiaa ja maataloustuotteita.

Many key agricultural raw materials are produced in Finland. When the domestic food industry utilizes domestic raw materials, the food products are usually referred to as domestic. In this case, however, imported production inputs are ignored. The definitive assessment of a nation's self-sufficiency in food production nevertheless requires inputs and the dependence on imports to be taken into account. In this study, a measure for stating the import content of domestic food markets as well as domestic food production by industry was generated. The former includes food products imported for final consumption in addition to imported inputs utilized in the food chain (only intermediates, however, as investment goods were not included in this study). The only way to add together various dissimilar imported inputs and food products is in value terms. Thus, the import content for each industry was calculated by dividing the imported inputs ( ) by the industry's output ( ), and similarly for food market dependency by adding food products for final consumption ( ). To include an industry's indirect imported inputs in addition to direct imported inputs, input-output analysis (an output-to-output model) was used. Extended (in relation to food chain industries) national input-output tables for 2003-2008 provided by Statistics Finland were utilized. In 2003-2007, a total of 16 food chain industries ranging from primary production and food manufacturing to food trade and services were studied based on TOL2002 (Standard Industrial Classification), and in 2008 14 industries based on TOL2008 classification. The food chain imports in 2008 totaled 6 806 million, of which food products for final consumption accounted for 1 928 million and production inputs 4 878 million. The value of imported food chain inputs thus exceeded by more than two-fold the value of food products for final consumption. Taking into account both the food products for final consumption and the inputs utilized in the entire food chain, the import content of the food market increased from 19.7 percent in 2003 to 25.2 percent in 2008. This increase was mainly due to the rise in the value of imports, or more precisely price increases, especially for energy, fertilizer, feed and their ingredients, in 2007 and 2008. The rising import content due to price increases implies weakening profitability and its consequences in the domestic food production chain. Among the single food chain industries, the import content in 2008 ranged from 40 percent and above in vegetable and animal oils and fats, the processing of fish and animal feed to 17 percent in agriculture and 13 percent in food trade. Mainly meat, dairy and bakery production utilizing domestic raw materials were below the average import content for food chain industries (27.9 percent in 2008). A low import content does not, however, definitely imply weak import dependency, at any rate when imported inputs are weakly substituted for, as is the case with protein in feed manufacturing. Of the single input groups, chemicals and chemical products, mining and quarrying products, and agricultural products dominated imports, accounting for 29 percent of the total. All food chain industries are dependent on energy imports. However, accurate figures are difficult to provide, as TOL classification disperses energy and its raw materials among various product groups.