Luke
 

Naudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorHuuskonen, Arto-
dc.contributor.authorLamminen, Päivi-
dc.contributor.csMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Alueet (ELA)-
dc.date.accepted2012-06-19-
dc.date.accessioned2013-03-19T11:08:30Z
dc.date.accessioned2025-05-27T17:39:14Z
dc.date.available2013-03-19T11:08:30Z
dc.date.created2010-03-08-
dc.date.issued2010-
dc.description.abstractTässä kirjallisuusselvityksessä kartoitetaan mahdollisuuksia vaikuttaa naudan ruhon rasvoittumiseen. Kasvunopeudella on vaikutusta lihan laatuun, sillä nopeasti kasvaneet naudat voidaan teurastaa nuorempina, millä on myönteinen vaikutus lihan syöntilaatuun. Nopeaan kasvuun liittyy myös rasvoittuminen: nopeasti kasvaneet eläimet ovat yleensä rasvaisempia kuin hitaasti kasvaneet eläimet. Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessa ja energian saannin lisääntyessä. Myös teuraspainon kasvu lisää ruhojen rasvaisuutta ja vähentää lihan sekä luun osuutta. Hiehot rasvoittuvat aikaisemmin kuin härät, jotka puolestaan rasvoittuvat aikaisemmin kuin sonnit. Aikuispainoltaan suurikokoiset rodut (esim. Charolais, Simmental ja Limousin) kasvavat nopeammin ja rasvoittuvat hitaammin kuin keskikokoiset rodut (Aberdeen angus, Hereford, Highland cattle). Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen vähentää yleensä ruhojen rasvoittumista, mutta usein myös hidastaa eläinten kasvua ja pidentää siten kasvatusaikaa. Valkuaislisän vaikutukset ruhon koostumukseen ovat yleensä vähäisiä. Erilaisten karkearehujen ja väkirehujen käytöllä ei ole tutkimuksissa ollut vaikutusta ruhojen rasvoittumiseen, jos eläinten energian saanti on ollut samalla tasolla eri ruokintaryhmien välillä. Lisääntyneen liikunnan on havaittu ehkäisevän nautojen rasvoittumista. Liikunnan seurauksena eläimet kuluttavat enemmän energiaa ja niihin kerääntyy enemmän lihaskudosta ja vähemmän rasvakudosta. Liharotuisten nautojen jalostuksellinen valinta residuaalisen syönnin perusteella voi olla tulevaisuudessa yksi mahdollinen keino tuottaa vähärasvaisempia ruhoja.fi
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.description.ubbMTT, Viestintä ja informaatiopalvelut, 31600 Jokioinen-
dc.formatSekä painettu että verkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.pageranges. 58-74-
dc.identifier.elsb978-952-487-266-9-
dc.identifier.elss1798-1832-
dc.identifier.isbn978-952-487-265-2-
dc.identifier.issnl1798-1816-
dc.identifier.olddbid417502
dc.identifier.oldhandle10024/476520
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/4407
dc.languagefin-
dc.language.lsfin-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofKehitystä naudanlihantuotantoon I / Arto Huuskonen (toim.)-
dc.relation.ispartofseriesMTT Kasvu-
dc.relation.issn1798-1816-
dc.relation.numberinseries9-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/476520
dc.subject.agriforsnaudanlihantuotanto-
dc.subject.agriforsruhon laatu-
dc.subject.agriforsrasva-
dc.subject.agriforsruokinta-
dc.subject.agriforsrehut-
dc.subject.agriforstuotantoympäristöt-
dc.subject.finagriKo-
dc.teh22100001-
dc.titleNaudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät-
dc.typea-
dc.type.bib2. Muut tieteelliset artikkelit-
dc.type.okmfi=D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa (ml. toimittajan kirjoittama johdantoartikkeli)|sv=D2 Artikel i ett yrkesinriktat samlingsverk (inkl. inledningsartikel som skrivits av redaktören)|en=D2 Article in a professional book (incl. an introduction by the editor)|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
mttkasvu9.pdf
Size:
3.32 MB
Format:
Adobe Portable Document Format

Kokoelmat