Lumihomeen hallinta ja ruislajikkeiden lumihomeenkestävyyden kartoitus

Abstract

Lumihome on syysviljoilla merkittävin talvituhoja aiheuttava taudinaiheuttaja. Lumihomeenkestävyys yhdessä talvenkestävyyden kanssa on yksi tärkeimpiä rukiin jalostuskohteita Suomessa. Lumihomeen merkitystä ja sen torjunnan kannattavuutta on Suomessa selvitetty lukuisissa koesarjoissa 1920 - 70-luvuilla. Lumihomeen on todettu aiheuttavan ruislajikkeille vuosittain jopa 20 - 30 % sadonalenemisia. Lumihomeen torjunnan merkitystä ja sen kannattavuutta ei ole selvitetty nykyisillä ruislajikkeilla eikä tällä hetkellä käytössä olevien kemiallisten torjunta-aineiden suhteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lumihomeen torjunnan tehokkuutta sekä kannattavuutta eri ruislajikkeilla kaksivuotisen peltokoesarjan avulla. Lisäksi tutkittiin lehtipalatestin soveltuvuutta ruislajikkeiden lumihomeenkestävyyden kartoitukseen sekä sen kykyä erottaa lumihomekantojen aggressiivisuuseroja. Peltokoesarjassa lumihomeen- ja talvenkestävyyden suhteen hyvillä lajikkeilla taloudellisesti parhaaseen tulokseen päästin kylvösiemenen peittauksen avulla. Sitä vastoin kaikkein alteimmalla Amilo-lajikkeella kylvösiemenen peittaus lisäsi lajikkeen satotasoa, mutta taloudellisesti kannattavin tulos saavutettiin kylvösiemenen peittauksen ja fungisidikäsittelyn yhdistelmällä. Kemiallisten torjuntakäsittelyjen merkitys korostuukin viljeltäessä lumihomeen- ja talvenkestävyydeltään heikkoja lajikkeita. Ruislajikkeiden lumihomeenkestävyyden kartoitukseen kehitetty lehtipalatesti pystyi erottamaan ruislajikkeiden välisiä kestävyyseroja. Lehtipalatestistä saadut tulokset olivat osittain ristiriidassa peltokokeista saatujen tulosten kanssa, mutta peltokokeet kuvastavat enemmän lajikkeiden yleistä talvehtimiskykyä ja stressitilojen sietoa kuin pelkästään lumihomeenkestävyyttä. Lehtipalatesti osoittautui käyttökelpoiseksi menetelmäksi lumihomekantojen aggressiivisuuserojen kartoituksessa. Merkityksekkääksi tuloksen tekee se, että tulevaisuudessa näitä aggressiivisimpia lumihomekantoja voitaisiin käyttää rukiin jalostusmateriaalin lumihomeenkestävyyden kartoituksessa.

A four-year study was conducted in two key research areas: firstly, the effects of seed dressing and fungicide application on realising maximal yield of rye and secondly, screening rye for susceptibility to snow mould. The main result in the plant protection study was that seed dressing is most effective for rye varieties that have good snow mould resistance and overwintering ability. Seed dressing the most susceptible variety, Amilo, resulted in a notable increase in yield. However, higher yield and the greatest overall economical benefits were obtained when both seed dressing and fungicide treatment were applied to Amilo. Plant protection is particularly important for susceptible varieties. Fusarium head blight infection was not reduced through plant protection treatments. The severity of Fusarium head blight infection was mostly dependent on weather conditions, especially the amount and frequency of rain between anthesis and harvest. In the snow mould resistance study a new screening method for snow mould resistance was developed. It was based on a leaf segment test. Results for the most susceptible rye variety from the plant protection study were confirmed using the new method. Furthermore, the test was successfully employed to determine aggressiveness of snow mould isolates. These isolates can be used in the future for screening rye breeding lines for resistance to snow mould.