Viljelytoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja keräkaalin satoon ja laatuun

Abstract

Varastovihannesten laadun kehittäminen ja hävikin minimointi -tutkimushankkeen tavoitteina oli selvittää, mitkä viljelytekijät vaikuttavat varastoidun sadon laatuun ja miten varastohävikkiä voidaan pienentää. Erityisesti tutkittiin sadonkorjuuajan vaikutusta. Koekasveina olivat porkkana, keräkaali ja sipuli. Tutkimusta tehtiin MTT:n tutkimuspaikoilla ja vihannestiloilla vuosina 1995-97. Tilakokeissa pyrittiin saamaan todenmukainen kuva varastokestävyyden vaihtelusta ja sadonkorjuuajan merkityksestä. Samalla alettiin kerätä aineistoa varastokestävyyden vaihtelun selittämiseksi. Kenttäkokeissa tutkittiin lisäksi lajikkeen, lannoituksen ja kastelun merkitystä. Lannoituksen vaikutus tuotteiden säilyvyyteen oli kokeissa vähäisempi kuin yleisesti uskotaan. Kastelu oli kuivina koevuosina tarpeen hyvän sadon saavuttamiseksi, eikä se ainakaan heikentänyt sadon säilyvyyttä. Tasapainoinen lannoitus ja kastelu ovat oleellisia, jotta varastoitava kasvinosa pystyy kehittymään täysikokoiseksi sekä koostumukseltaan ja rakenteeltaan tyypilliseksi. Porkkanan varastokestävyyden ratkaisevat varastotaudit. Tilakokeet osoittivat, että varastotautien määrä ja kokonaishävikki lisääntyivät sen mukaan, mitä enemmän pellossa oli aiemmin viljelty porkkanaa. Sadonkorjuun ajoittuminen vaikutti huomattavasti tautien runsauteen: korjuukauden lopulla nostetut porkkanat säilyivät paremmin kuin varhain korjattu sato. Tulos oli samansuuntainen kaikilla koepaikoilla molempina koevuosina. Myös porkkanoiden aistittava laatu parani sadonkorjuuta viivästettäessä. Keräkaalikokeissa havaittiin, että liian varhainen sadonkorjuu lisäsi varastoinnin aikaista painohävikkiä. Korjuuaika ei vaikuttanut varastotauteihin. Aistittava laatu parani sadonkorjuuta lykättäessä. Sipulikokeissa varhainen sadonkorjuu lisäsi uusien versojen muodostumista varastoinnin jälkeen.

The objectives of this research were to establish which preharvest factors affect the quality of outdoor vegetables after storage and how storage losses can be minimized. Special emphasis was laid on studying the effect of harvest time. Experimental plants were carrot, white cabbage and onion. The study was conducted at the research units of the Agricultural Research Centre (MTT) and on vegetable farms in 1995-1997. The aims of the farm experiments were to obtain a realistic picture of variation in storability and the significance of harvest time. A start was made on collecting data to explain the variation in storage losses between farms. The importance of variety, fertilization and irrigation was also studied in the field experiments. The effect of fertilization on storage losses was not as significant as is often expected. In the dry experimental seasons, irrigation was essential for a good yield, and it had no adverse effects on storability of vegetables. Well-balanced nutrition and irrigation ensure the normal development and maturity of the storage organ and thus mitigate the risk of poor storability. The storability of carrot depends on the incidence of storage diseases. The data collected in farm experiments showed that the abundance of infections and storage losses increased in relation to the frequency of carrot cultivation in the same field. The timing of harvest also influenced the incidence of disease infections, carrots harvested at the end of the season having smaller storage losses than carrots harvested earlier. The results were uniform at all locations and in both years. In addition, the sensory quality of carrots improved when the harvest was delayed. In white cabbage, too early a harvest time increased weight losses during storage, but harvest time had no effect on the incidence of storage diseases. Sensory quality improved towards the end of the harvest period. In onion experiments, a very early harvest increased the amount of sprouting after storage.