Maatalouden ympäristötuen taloudellinen merkitys tukialueittain ja tuotantosuunnittain vuosina 2000 ja 2001

Tässä tutkimuksessa analysoidaan maatalouden ympäristötuen taloudellista merkitystä eri tuotantosuunnissa ja tukialueilla. Tarkasteltavina ovat perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistuet. Maatalouden kokonaistuotosta ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä muodostuu viljatiloilla 8-11 %, sikatiloilla 3-4 %, maito- ja nautatiloilla 5-6 % sekä puutarhatiloilla 7-8 %. Tukialueittaiset erot suhteessa kokonaistuottoon ovat pieniä. Maataloustuloon suhteutettuna ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet ovat merkittävämpiä kasvinviljelytiloilla kuin kotieläintiloilla ja niiden merkitys on suurempi eteläisillä tukialueilla kuin pohjoisilla tukialueilla. Ympäristötuki on ollut 52 % maataloustulosta A-tukialueen viljatiloilla vuonna 2000 ja B-tukialueen viljatiloilla vuonna 2001. Puutarhatiloilla ympäristötuki on ollut 67 % maataloustulosta vuonna 2001 ja 37 % vuonna 2000. Kotieläintiloilla vuosittainen vaihtelu on ollut hyvin vähäistä. Sikatiloilla ympäristötuen %-osuus maataloustulosta on ollut noin 10-17 %, maitotiloilla 13-22 % ja nautatiloilla 14-35 %. Maatalouden ympäristötuen erityistuet ovat olleet 2-7 % niitä saaneiden tilojen kokonaistukipotista. Kokonaistuotosta erityistuet ovat olleet 1-5 %. Maataloustuloon suhteutettuna erityistuet ovat olleet 3-23 %. Merkittävimpiä erityistuet ovat olleet nautakarjatiloilla. Tukialueittaisessa tarkastelussa erityistuet ovat olleet merkittävimmät maitotilojen eteläisimmillä tukialueilla ja viljatilojen pohjoisimmilla tukialueilla.