EU:n ennallistamisasetuksen suhde maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan : Metsiä koskeva tarkastelu

Abstract

Selvityksessä arvioitiin EU:n ennallistamisasetuksen artiklan 12 metsiä koskevien indikaattoreiden, valittujen artiklassa 4 mainittujen luontotyyppien (boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, harjumetsä, lehdot) sekä artiklan 13 kolmen miljardin puunistutustavoitteen suhdetta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteisiin. Selvityksessä myös tunnistettiin, mitä muita toimenpiteitä tarvittaisiin MISU:n toimenpiteiden lisäksi, jotta ennallistamisasetuksen metsiä koskevissa indikaattoreissa saavutettaisiin kasvava suuntaus ja jotta valittujen luontotyyppien tila paranisi. Lisäksi arvioitiin metsiä koskevien indikaattoreiden seurantaa. Useimmilla tarkastelluilla MISU:n toimenpiteillä voidaan edistää EU:n ennallistamisasetuksen metsiä koskevien indikaattoreiden myönteistä kehitystä. Toimenpiteiden vaikutukset useisiin ennallistamisasetuksen indikaattoreihin riippuvat siitä, miten näitä toimenpiteitä toteutetaan. Joidenkin indikaattoreiden kohdalla MISU:n toimenpiteiden vaikutukset indikaattorin kehitykseen riippuvat tarkasteltavan ajanjakson pituudesta. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset indikaattoreihin riippuvat toimenpiteiden alueellisesta laajuudesta ja jakautumisesta sekä ajallisesta jakautumisesta. Tarkastelluista MISU:n toimenpiteistä suurella osalla on ainakin vähäisiä positiivisia suoria vaikutuksia kaikkiin luontotyyppeihin. Yleishyödyllisimpiä ovat toimet, jotka liittyvät metsäkadon ehkäisyyn sekä kiertoajan pidentäminen. Metsätaloudellisista harvennuksista on haittaa boreaalisille luonnonmetsille, mutta myös muille direktiiviluontotyypeille. Harjuilla ja lehdoissa hyödyllistä on lähinnä luonnonhoitoon rinnastettava puuston harventaminen, joka ylläpitää paahteisuutta ja karuutta (harjut) tai lehtokasvillisuutta ja lehtipuita (lehdot). Pitkällä aikavälillä boreaaliset luonnonmetsät ja myös lehdot hyötynevät metsittämisestä. Lannoitusta ei tulisi käyttää direktiiviluontotyypeissä, koska se muuttaa kasvillisuutta, maaperää ja oletettavasti myös muuta eliölajistoa. Lannoituksesta voisi kuitenkin tietyin varauksin olla hyötyä boreaalisissa luonnonmetsissä. Harjujen paahdeympäristöt hyötyvät polttamisesta, useimmat lehtoluontotyypit havupuiden poistamisesta ja puustoiset ojitetut suot ennallistamisesta, ojituksen välttämisestä ja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta. Puunistutustavoitteen saavuttamista on merkittävästi edistänyt MISU:n toimenpiteeseen joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsitykseen liittyvä määräaikainen metsitystuki. Muilla tarkastelluilla MISU:n toimenpiteillä ei ole suoraa vaikutusta puunistutustavoitteeseen. Muina kuin MISU:n toimenpiteinä EU:n ennallistamisasetuksen indikaattoreiden kasvavaa suuntausta voitaisiin edistää esimerkiksi sekametsien suosimisella niille soveltuvilla kasvupaikoilla. Herkkien alueiden metsien käytön ja käsittelyn rajoitukset sekä aluetason suunnittelu olisivat myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää useita indikaattoreita saavuttamaan kasvava suuntaus. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) pystyy tuottamaan pääosan puustoon liittyvien indikaattoreiden tiedoista. Maaperän hiilivaraston seurantaan on käytettävissä mallinnukseen perustuvat kasvihuonekaasuinventaariossa vuosittain laskettavat tiedot. Luonnonvarakeskuksessa on valmisteltu myös maaperän hiilivaraston mittauksiin perustuvan seurannan toteuttamista kivennäismailla. Kaukokartoitusmenetelmiä voidaan käyttää eri-ikäisrakenteisten metsien osuus-, metsien kytkeytyneisyys- ja puuston monilajisuus indikaattoreiden seurantaan, mutta niitä käytettäessä on huomioitava menetelmiin liittyvät rajoitukset.