Effect of road traffic on heavy metal concentrations of plants

Sinkin, kuparin, lyijyn, kadmiumin ja nikkelin kertymistä lehtisalaattiin, vehnän jyviin ja olkiin sekä italianraiheinään tutkittiin vuonna 1987 Valtatie 3:n varrella Nurmijärvellä ja Valtatie 2:n varrella Jokioisissa 22, 58 ja 200 m:n etäisyydellä teiden reunaviivasta. Koe uusittiin Jokioisissa vuonna 1988. Koepaikoille 1,8 m:n korkeuteen asetetuilla keräimillä kerättiin vuosina 1987 ja 1988 märkälaskeuma ja se osa kuivalaskeumasta, joka vapaasti laskeutuu ilmasta keräimeen. Tämän "kokonaislaskeuman" ohella kerättiin ilman kuivalaskeuma vuonna 1988 pölynkeräimillä suodattimille 22 ja 200 m:n etäisyydellä tiestä. Kuivalaskeumasta mitattiin lyijy- ja kadmiumpitoisuus. Lyijyn kokonaislaskeuma oli 22 m:n etäisyydellä tiestä 50 % suurempi ja kuivalaskeumakin selvästi suurempi etäisimpään mittauspisteeseen verrattuna. Myös sinkin kokonaislaskeuma pieneni hieman siirryttäessä tietä lähimmästä mittauspaikasta etäisimpään mittauspaikkaan. Kadmiumin kokonais- ja kuivalaskeuma olivat pieniä kaikilla mittauspaikoilla. Lyijyn ja kadmiumin kuivalaskeuma oli suurin silloin, kun tuuli puhalsi tieltä keräimiin päin. Kasvien raskasmetallipitoisuudet olivat erisuuria eri kasveissa, mutta pitoisuuserot koepaikkojen välillä olivat pieniä. Suurimmat sinkki-, kadmium- ja nikkelipitoisuudet olivat lehtisalaatissa. Myös vehnän jyvien sinkkipitoisuudet ja italianraiheinän nikkelipitoisuudet olivat suuria. Vehnän jyvien ja olkien sekä italianraiheinän kadmiumpitoisuudet olivat pieniä. Vehnän jyvien sinkki- ja kuparipitoisuudet olivat suurempia ja lyijy- ja kadmiumpitoisuudet paljon pienempiä kuin olkien pitoisuudet. Pääosan sisältämästään lyijystä kasvit ottivat laskeumasta. Tien reunasta 22 m:n päässä oli kasvien lyijypitoisuus 1,5-3 -kertainen verrattuna 200 m:n etäisyydellä tiestä olleeseen kasvupaikkaan. Etäisimmän kasvupaikan kasvien lyijypitoisuus ja lyijylaskeumakin viittasivat tilanteeseen, joka oli "puhtaalla" vertailukoepaikalla Jokioisissa. Tutkituista raskasmetalleista ainoastaan lyijyllä on ollut merkitystä viljelykasvien "Iikaajana" maanteiden varsilla. Likaaminen on ulottunut noin 50 m:n etäisyydelle tiestä. Pääosa laskeumissa mitatusta lyijystä on ollut peräisin bensiinistä. Koska lyijyä on mitattu myös etäällä maantiestä, on suuri osa liikenteen lyijypäästöistä kulkeutunut todennäköisesti kauas tiestä.