Koivutisleen vaikutus jyrsijöihin

Abstract

Grillihiilen valmistuksessa syntyvä sivutuote, koivutisle, on tutkimuksissa todettu käyttökelpoiseksi kasvinsuojeluaineeksi ja biosidiksi. Tisle sisältää tuhansia yhdisteitä, joista huomattava osa on fenoleja. Fenoleilla on antiseptinen vaikutus ja niiden käyttö tunnetaan jo 1800-luvulta, jolloin niitä käytettiin muun muassa lääketieteessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että koivutisleellä voidaan ehkäistä jyrsijöiden aiheuttamia tuhoja varsinkin monivuotisilla ja puurunkoisilla kasveilla. Osa kokeista toteutettiin terraariossa (noin 16 m2), osa käytännön viljelmillä (omenatarha). Kokeissa keskityttiin pääasiassa myyrien aiheuttamien tuhojen ehkäisemiseen. Kokeet ovat alustavia ja tulokset pitää varmentaa tarkemmilla tieteellisillä kokeilla. Terraariossa tehdyt kokeet osoittivat, että myyrät eivät jyrsineet koivutisleellä käsiteltyjä omenapuun oksia, mutta käsittelemättömät oksat jyrsittiin kauttaaltaan, vaikka muutakin ravintoa oli saatavilla. Mikäli myyrille annettiin ainoastaan omenapuun oksia ravinnoksi, ne jyrsivät ensin kauttaaltaan käsittelemättömät oksat ja vasta, kun muuta ravintoa ei ollut saatavilla, ne jyrsivät myös käsiteltyjä oksia. Tulokset käytännön olosuhteissa tehdystä kokeesta olivat samansuuntaiset. Kun myyrillä oli riittävästi muuta ravintoa, ne eivät vioittaneet käsiteltyjä omenapuun taimia. Myyräpopulaation ollessa erittäin korkea havaittiin selviä vioituksia myös koivutisleellä käsitellyissä omenapuun taimissa. Pihanurmikon vallanneen vesimyyrän karkotukseen käytettiin koivutislettä, joka ruiskutettiin myyrien käytäviin MTT:n ja Charcoal Finland Oy (CCF) kehittämällä erikoislaitteella. Tisle karkotti myyrät koloistaan, mutta ei tappanut niitä. Myyräpopulaatio liikkui kesän aikana tontin laidalta toiselle käsittelemätöntä nurmikkoa vallaten.

Many kinds of equipment and technologies have been developed and tested for repelling burrowing rodents such as voles. The use of birch tar oil (BTO) is a novel approach in this area of plant protection. The aim of this study was to determine the repellent activity of BTO against field voles (Microtus agrestis) and water voles (Arvicola terrestris). The repellency effect of BTO on field voles was assessed in a terrarium experiment and a field study (apple orchard). Apple branches were painted with BTO and used as the test plant in both of the experiments. The effect of BTO on water voles was studied over the summer in a home garden where the vole population had destroyed several newly established grass cultivations. In this experiment, compression pump technology was used to apply BTO into burrows made and colonised by the voles. A BTO repellency effect was observed in terrarium housed field voles. However, avoidance of BTO treated apple branches was observed provided there were untreated branches available. Similarly, voles in the apple orchard voles injured BTO treated apple stems only when untreated trees were not available or when the vole population density was peaking. Although no toxic effects were observed, BTO treatment repelled water voles from their burrows. However, following BTO treatment, water voles moved to other parts of the lawn and started to make new burrows. At the end of the season s treatments, the water vole population was still active and able to colonise new areas of the lawn in the same garden. Thus, BTO can not be used as the only mean to control water voles. For control of field voles, different kind of oil formulates and application technologies should be studied before the usability of BTO as repellent can be assessed.