Suuren pihaton toiminnallisuus ja ympäristönäkökohdat

Abstract

Suurin osa maamme yli 40 lypsylehmän navetoista on pihattoja. Karjamäärän kasvaessa on pihaton rakenteiden, lehmäliikenteen reittien ja eri navettatöiden toiminnallinen suunnittelu avainasemassa, jotta työmäärä pysyisi kohtuullisena. Tuotannon hallinnoinnin on oltava kokonaisvaltaista, joten muun muassa ruokinnan ja karjanjalostuksen suunnittelun sekä talouskirjanpidon merkitys korostuu. Myös ympäristöasiat on otettava huomioon. Vuoden 2002 alussa alettiin yhteishankkeessa tutkia työajankäyttöä, ympäristökuormitusta ja eläinten hyvinvointia 20:lla viime vuosina laajentaneella pihattotilalla. Tutkimuspihatot sijaitsivat Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Työtehoseura tutki kevättalvella pihatoissa työajankäyttöä. Pääasiassa selvitettiin, kuinka kauan lypsyn kaikkiin eri työvaiheisiin kului aikaa. Alustavien tulosten mukaan lypsyyn aloittelu- ja lopettelutöineen kului keskimäärin noin minuutti vähemmän aikaa, kun lehmät lypsettiin tandemasemalla (2,1 min/lehmä) verrattuna kalanruotoasemaan (3,1 min/lehmä). Keskimääräinen kokonaislypsyaika lehmää kohti oli 1,5-4,6 minuuttia. Selittävänä tekijänä suurelle vaihtelulle voi olla muun muassa lypsäjien lukumäärä ja asematyyppi. Huolella suunniteltu ja lehmäliikenteeltään toimiva lypsyasema työllistää harvoin tehokkaasti kahta henkeä. Toukokuussa 13 tilalta otettiin yhteensä 44 vesinäytettä, joista määritettiin ulostesaastumista kuvaavien mikrobien tiheyksiä sekä fosforin ja typen pitoisuuksia. Ulostesaastumista kuvaavien mikrobien tiheydet vedessä vaihtelivat näytteenottopaikan mukaan. Eniten kolifageja mitattiin jaloittelutarhojen valumavesistä ja vähiten niitä oli pihaton läheisyydessä sijaitsevien peltojen salaojavesissä. Kevät oli vähäsateinen, joten näytteet eivät antaneet täysin oikeata kuvaa kevätvalumakauden ravinne- ja mikrobikuormituksesta.