Metsähakkeen alueellinen korjuupotentiaali ja käyttö

Abstract

Metsähakkeella on seuraavan vuosikymmenen aikana suuri merkitys uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että valtakunnan tasolla metsähakkeen korjuupotentiaalion riittävä kansallisten käyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Käyttöpaikat eivät kuitenkaan välttämättäsijaitse alueilla, joilla potentiaali on suurin. Tässä tutkimuksessa arvioitiin alueellisesti 1) metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia, 2) metsähakkeen käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä 3) näiden kahden välistä erotusta eli ns. metsähaketasetta.Nuorten metsien pienpuun potentiaalin laskenta pohjautui valtakunnan metsien inventoinnin koealatietoihin ja päätehakkuiden latvus- ja kantobiomassapotentiaalin laskenta kuusi- ja mäntytukkien markkinahakkuutilastoihin. Potentiaalien laskenta tapahtui kuntatasolla. Potentiaaleista vähennettiin metsähakkeenkäyttö, joka perustui lämpö- ja voimalaitosten vuoden 2011 käyttötilastoon. Jokaiselle laitokselle määritettiin lisäksi hankinta-alue käyttömäärän mukaan.Pienpuupotentiaali rankana oli 6,2, kokopuuna 8,3 ja korjattuna ainespuun kanssa integroidusti 6,6 10,4milj. m3 vuodessa. Latvusmassan potentiaali olisi vain 4,0 milj. m3, jos hakkuut olisivat vuoden 2009 tasolla. Jos taas hakkuut olisivat vuosien 2002 2011 keskimääräisellä tasolla, olisi potentiaali 5,7 milj. m3.Vuoden 2007 hakkuutasolla potentiaali olisi 6,6 milj. m3. Näitä hakkuutasoja vastaavat kuusen kantopotentiaalitolivat 1,5, 2,2 ja 2,5 milj. m3.Taselaskelmien perusteella metsähakkeen käytön suurin kasvumahdollisuus on pienpuussa. Etenkin integroitu korjuu tarjoaa kohtuullisen suuren energiapuupotentiaalin, minkä lisäksi leimikon puustosta voidaan korjata järeämpi osa ainespuukäyttöön ja jättää ainespuuksi kelpaamaton tai huonompilaatuinen puu energiakasaan. Tämän tutkimuksen mukaan latvusmassapotentiaali on länsirannikolla, ja kantopotentiaali myös Pohjois-Suomessa, jo täyskäytössä.