Taimikoiden pituuskehityksen luotettavuus sovellettaessa MOTTI-ohjelmiston kangasmaiden ennustemalleja turvekankaille

Abstract

Kangasmailta on laadittu useita malleja taimikoiden kehityksestä, joten alkukehitys tunnetaan melko hyvin. Turvemaiden osalta tilanne on toinen. Turvemaiden uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi ja ojitusalueidenpuustoja tulee vuosittain yhä enemmän uudistuskypsyyteen. Toisen sukupolven turvemaiden puustoja on toistaiseksi vähän ja ne ovat pääasiassa liian nuoria mallien laadintaan. Toisaalta on selvää, että viljellen tai luontaisesti perustettava uusi puusukupolvi on rakenteeltaan tasaisempi, kuin ojitusajankohdan erirakenteinen ensimmäinen puusukupolvi. Puuston rakenteellisen tasoittumisen ja lisäksi turvekankaiden ja kangasmaiden kasvupaikkavastaavuuden vuoksi voitiin olettaa, että kangasmaiden puustotunnusmallit olisivat käyttökelpoisia kuvaamaan turvekankaiden uuden puusukupolven kehitystä.Tässä raportissa verrattiin turvekankaiden mänty- ja kuusitaimikoiden keski- ja valtapituuden kehitystä MOTTI-ohjelmiston ennustamaan kehitykseen. Istutetun kuusen kehitykselle on kaksi vaihtoehtoistamalliperhettä. Toinen perustuu kangasmaiden INKA- ja TINKA-koealoihin, jotka on perustettu pääosin 80-luvulla (MOTTI 2.0) ja toinen perustuu 90-luvun lopulla kerättyyn aineistoon edustaen nykyaikaista metsänkäsittelyä, jossa kuusen paakkutaimet istutetaan muokattuun kangasmaahan (MOTTI 3.0). Edellinen osoittautui tarkemmaksi ruohoturvekankaiden ja jälkimmäinen mustikka- ja puolukkaturvekankaiden kuusen istutusaloilla. Turvekankailla tyypillisimpiä taimikoita olivat puolukkaturvekankaan männikötja mustikkaturvekankaan kuusikot, joilla saatiin myös luotettavimmat tulokset. Ruohoturvekankailla kuusen pituuskehitys tuli yliarvioitua, etenkin MOTTI 3.0 versiolla ja varputurvekankailla männiköidenpituuskehitys puolestaan aliarvioitiin. Saatua tulosta selittää se, että kasvupaikkojen välinen vaihtelu oli aineiston turvekankailla selvästi pienempää kuin niihin rinnastetuilla kangasmaiden kasvupaikoilla. Oletusten vastaisesti ruohoturvekankaiden valtapituuskehitys jäi jälkeen mustikka- ja puolukkaturvekankaankehityksestä. Tämä saattoi johtua ruohoturvekankaiden pintakasvillisuuden aiheuttamasta voimakkaasta kilpailusta.Kasvupaikkaluokan lisäksi MOTTI-mallien ennustevirheeseen vaikutti maanmuokkaus. Männyn pituuskehitys yliarvioitiin muokkaamattomalla ja äestetyllä pinnalla ja aliarvioitiin laikutus- ja mätästys-menetelmillä. Kuusen keskipituuden harhassa havaittiin trendi, mutta valtapituudessa ei havaittu samanlaista systemaattista virhettä muokkauksen suhteen. Pituuden ennustevirheeseen ei vaikuttanut turpeen paksuus, taimikon kokonaistiheys tai maantieteellinen sijainti. MOTTI-ohjelmisto ennustaa uudistusaloille syntyvänsekapuuston määrän kasvupaikan, pääpuulajin ja muokkausmenetelmän mukaan. Ennusteet sekapuuston määrästä vastasivat aineiston keskimääräisiä tiheyksiä muokatuilla uudistusaloilla, mutta muokkaamattomille aloille ennusteet olivat n. 3 500 ha-1 pienempiä kuin aineistossa. Kuusen menestyminen oli epävarmaa pintamuokatuilla uudistusaloilla, joilla viljelytaimia oli keskimäärin alle 1 400 ha-1.