Hyönteiset elinkeinona – Mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa

Abstract

Hyönteismarkkinoilla ennustetaan kasvua lähitulevaisuudessa odotetun rehulainsäädännön uudistuksen myötä. Lakiuudistus mahdollistaisi hyönteisproteiinien käytön kalan lisäksi siipikarjan ja sian rehuissa. Uuselintarvikelupahakemusten hyväksymisen myötä myös hyönteiselintarvikkeiden markkinan odotetaan laajenevan. Hyönteisala voi tulevaisuudessa tarjota vaihtoehtoja maaseudun mikroyrityksille, jotka hakevat etuja erikoistumisesta, paikallisista raaka-aineista, verkostomaisesta toiminnasta, tai jo olemassa olevasta muusta alkutuotannosta vapautuvasta tuotantoinfrastruktuurista maaseudulla. Tuotannon sijoittumisen ja mittakaavan suunnittelu edellyttäisi tietoa kiinnostuneista alkutuottajista, sekä ennakoivaa näkemystä alan tulevaisuudesta. Tässä tutkimuksessa toteutettiin ylimaakunnallinen kysely, jolla selvitettiin maaseutuyritysten kiinnostusta ja valmiuksia hyönteisten alkutuotantoon ja jatkojalostukseen. Maaseutuyrityskyselyyn vastasi yhteensä 163 maaseutuyrittäjää Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnista. Raportissa verrataan Pohjois-Pohjanmaan kyselyn tuloksia muihin kohdemaakuntiin, sillä alueella ei ole tehty aiemmin hyönteistuotannon potentiaalia koskevaa tutkimusta. Kyselyvastauksista ilmeni useita alaa koskevia epävarmuustekijöitä ja tietoaukkoja tietämys hyönteiskasvatukseen liittyvistä osa-alueista oli varsin heikkoa, eikä hyönteisraaka-aineen tuotantoa ole pidetty kovinkaan tärkeänä tuotannonalana. Alaa koskeva tiedon puute näkyi myös muun muassa siinä, että lähes 40 % vastaajista ei osannut arvioida ollenkaan kiinnostustaan hyönteisraaka-aineen tuotantoa kohtaan. Kuitenkin reilu neljäsosa vastaajista ilmaisi olevansa kiinnostuneita selvittämään tilansa potentiaalia hyönteiskasvatukseen lähitulevaisuudessa. Kyselyn tuloksista nousseisiin kysymyksiin hyönteisalan tulevaisuuden näkymistä haettiin näkemyksiä valtakunnallisella mediatutkimuksella, jossa kerättiin hyönteisalaa koskevaa ennakointitietoa kotimaisista sanomalehdistä ja verkkouutiskirjoituksista ajanjaksolla 6/2018–6/2020 ilmestyneistä, hyönteisalaa kuvaavista artikkeleista. Selvitystä täydennettiin 01/2020 pidetystä asiantuntijapaneelin keskustelusta. Paneeliin osallistuneet asiantuntijat edustivat julkista tutkimusta, viranomaistahoja sekä yrityksiä hyönteistuotteen arvoverkosta. Asiantuntijoiden mukaan hyönteistuotannon nähtiin olevan mahdollista suuressa mittakaavassa vuonna 2030, mutta samalla nähtiin, että myös maatilamittakaavan tuotannolle on tilaa. Lainsäädännön esteet ja kansainvälinen kilpailu nähtiin suurimpina riskeinä Suomen hyönteisalan kehitykselle. Teknologia- ja kiertotalousosaaminen nähtiin suurimpina kehitystä eteenpäin vievinä vahvuuksina. Suomen harva asutus ja siitä seuraava elintarviketuotannon ja jatkojalostuksen sivuvirtojen vähyys taas nähtiin haasteena hyönteisalan kehitykselle. Hyönteistuotanto voisi tuoda mahdollisuuksia myös Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyrityksille. Maatalouden rakennekehityksen seurauksena Pohjois-Pohjanmaallakin on tyhjilleen jääneitä tuotantotiloja (navetat ja sikalat), joita on mahdollista hyödyntää hyönteiskasvatuksessa. Uuteen tuotantosuuntaan siirtyminen kuitenkin edellyttää tietoa hyönteisten kasvatuksesta ja toimialaan liittyvästä arvoketjusta ja verkostosta. Tämä raportti on tuotettu osana Pohjois-Pohjanmaalla toteutettua MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hanketta, jonka tavoitteena oli muun muassa auttaa uusia sekä tuotantosuuntaa vaihtavia tai tuotantoa laajentavia maaseutuyrityksiä (maatiloja) tunnistamaan hyönteistuotannon mahdollisuudet uutena tuotannonalana. Hankkeen toteuttivat Oulun ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ry:n/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset sekä Luonnonvarakeskus (Luke) 1.10.2018–31.12.2020, ja se sai rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen kautta.