Ruusujuuren (Rhodiola rosea L.) vaikuttavista aineista ja niiden analysoinnista

Abstract

Oulun yliopistossa etsitään ruusujuuresta (Rhodiola rosea L.) Pohjois- Suomen oloissa parhaiten menestyviä ja eniten vaikuttavia aineita tuottavia kantoja. Lajin biomassan tuotantoa ja vaikuttavien aineiden määriä tutkitaan muun muassa eri alkuperien, erilaisten lannoitustasojen, hede- ja emikasvien välillä sekä erilaisten ärsytyskokeiden (UV-valo) avulla. Vaikuttavien aineiden tuottamista ja lisäämistä tutkitaan myös solutasolla. Ruusujuuren lääketieteellinen arvo perustuu juurakon sisältämiin yhdisteisiin, joita käytetään lääkeaineina ja adaptogeeneina. Tärkeimmät vaikuttavat aineet ovat rosavin, rosarin, rosin ja salidrosidi. Vaikuttavat aineet analysoidaan nestekromatografialla (HPLC) ultraviolettivalon aallonpituudella 268 nm. Alustavien tulosten perusteella voidaan päätellä, että pohjoista alkuperää olevissa ruusujuurissa on enemmän vaikuttavia aineita kuin eteläiseimmissä alkuperissä. Myös eri-ikäisten kasvien välillä on eroja vaikuttavien aineiden tuotannossa. Vaikuttavien aineiden ja biomassan tuottoon vaikuttaa samoin lannoitustaso.

Rhodiola rosea L. was studied in order to find genotypes which can survive in the North of Finland and which are best at producing biologically active compounds. The production of the biologically active compounds and biomass is being studied from various genotypes, male and female plants and after various irritation treatments(e.g. UV-light). The production of the biolocigally active compounds is being studied also at the cellular level. The use of fertilizers was also tested. The medicinal value of the Rhodiola rosea is based on compounds in the rhizome, the most important being rosavin, rosarin, rosin ja salidroside. These compounds have been used as pharmaceuticals and adaptogens. Chemical analyses were performed by HPLC (High Performance Liquid Chromatography) with UV detector (268 nm). According to the preliminary results, we can conclude that the plant genotypes from the northern habitats have more biologically active compounds than those from the south. Plant age and the level of fertilization also affect the production of biomass and biolocigally active compounds.