Pellon kasvukunnon taloudellinen arvo

Abstract

Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten pellon luontainen sadontuottokyky vaikuttaa pellon tuottoarvoon. Maatalouden taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten on arvioitu laskeneen pellon sadontuottokyvyn arvoa olennaisesti (Maanmittauslaitos 1998, "jyvitys"). Perinteisesti peltojen sadontuottokyky ja sen arvo on ollut keskeinen kysymys tilusjärjestelyissä. Jos sadontuottokyvyn merkitys on laskenut, kuten talousteorian perusteella voidaan epäillä, helpottuvat tilusjärjestelyt tältä osin olennaisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa pellon ominaisuuksien arvoja on tutkittu kauppahintatilastojen perusteella. Suomessa kauppahintatilastot eivät kuitenkaan sisällä juurikaan tietoa peltokauppojen kohteena olleiden peltojen laadusta. Tässä tutkimuksessa pellon luontaisen kasvukunnon tuottoarvo selvitettiin kannattavuuskirjanpitotilojen tilinpäätöstietojen, peltolohkorekisterin tilustietojen ja Viljavuuspalvelu Oy:n viljavuusanalyysitietojen avulla. Tulosten perusteella jyväluvulla mitatulla peltojen maalajeilla ja multavuudella, eli luontaisella viljavuudella, tilan sisäisellä maalaji- ja multavuusvaihtelulla sekä peltojen pH:lla on tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tiloilla aikaansaatavaan taloudelliseen tulokseen. Tilakohtaiset tekijät vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti siihen, miten merkittävä yhteys on taloudellisesti. Jyvityksen pisteluku osoittautui hyväksi mittariksi arvioitaessa peltojen luontaisen sadontuottokyvyn arvoa. Tilakoosta sekä jyväluvun tasosta riippumatta jyvityksen pisteluvun arvoksi tuli noin 80 /jyväpiste/ha. Tuotantosuunnittain jyväpiste saa kuitenkin huomattavan erilaisia arvoja. Tässä tarkastelussa 80 % tiloista oli kotieläintiloja ja 20 % kasvinviljelytiloja. Jyväpisteen arvon todettiin olevan myös vahvasti yhteydessä peltojen pH:n tasoon. Tutkimusaineistossa peltojen pH oli keskimäärin 6,1. Tilakohtaisten tekijöiden yhteys pellon sadontuottokyvyn arvoon tekee tulosten soveltamisesta haastavaa. Peltojen pH:lle tai jyväluvulle ei voidakaan antaa yksiselitteisiä ja kaikkiin tilanteisiin sopivia arvoja, vaikka ne olisivat käytännön sovellutuksissa tarpeellisia. Tulokset antavat kuitenkin lisätietoa tilakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta pellon kasvukunnon arvoon. Tulokset auttavatkin ymmärtämään, kuinka helposti pellon laatu voi nousta kiistan aiheeksi tiluksia järjesteltäessä.

This research is concerned with the effect of the natural yield capacity of a field on its productive value. It has been estimated that recent changes in the economic environment in which agriculture is practised have reduced the value of field areas to a significant extent (Maanmittauslaitos 1998, "jyvitys"). The yield capacities and resulting productive values of field areas have traditionally occupied an important position in the division of land among farms, and if the significance of yield capacity has indeed declined, as there is reason to suspect on the grounds of general economic theory, this can be expected to facilitate the rearrangement of fields. Earlier attempts to place values on the properties of arable land have been based on land price statistics, but the Finnish statistics in this respect contain scarcely any information on the quality of the fields concerned in such transactions. The present approach therefore starts out from balance sheet data for accounting farms, data from the field ownership register and data on soil fertility analyses performed by Viljavuuspalvelu Oy. The results suggest that the soil types and humus content of fields as expressed in their assessed value, i.e. their natural fertility, variations in soil types and humus content within a farm and the soil pH show statistically significant correlations with the economic results achievable on farms. The actual economic impact of this relation is nevertheless greatly influenced by factors specific to individual farms. The points score used for land classification purposes proved to be a good measure of economic value of a field, so that a value of approx. 80 per point per hectare could be assigned regardless of the size of the farm or the level of the assessed value. The figure varied considerably according to the branch of agricultural production practised on the farm, however, as the farms examined here were concentrating on animal husbandry in 80% of cases and arable cultivation in 20%. The monetary value assigned per point also varied greatly according to the pH of the soil, the mean for which was 6.1 in the present survey. Practical application of these results is rendered more challenging by the influence of confounding factors specific to individual farms, which mean that it is impossible to quote straightforward, universal values for given pH readings or assessed land values, although it would be necessary to do so for practical purposes. The results nevertheless provide further information on the effect of such specific factors on the value of field condition and help us to understand how easily the quality of arable land can become a crucial object of dispute when considering the reapportioning of land among farms. Asiasanat: assessed value, pH, shadow price, valuation