Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2025

Abstract

Yhteenveto Maailmanpolitiikan ja raaka-aineiden hintojen ennustaminen vaikeutunut Maataloushyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat jatkaneet nousuaan vuoden 2024 alusta lähtien. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n elintarvikehintaindeksi oli maaliskuussa 2025 keskimäärin seitsemän prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin jääden kuitenkin maaliskuun 2022 ennätystasosta. Maailmantalouden lähitulevaisuuden kokonaiskuvaan ja kasvuennusteisiin talouskehityksen osalta sisältyy aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. Maailmantalouden kasvun voimakkuus riippuu Yhdysvaltojen asettamista tulleista ja vastatulleista, jotka toteutuessaan voivat johtaa kasvun reippaaseen heikkenemiseen tai pahimmillaan jopa globaaliin taantumaan. Euroalueella ja Suomessa taloudet kasvavat tänä vuonna arviolta noin prosentin. Merkittävimmät riskit talouskehitykseen tulevat tullien lisäksi Ukrainan tilanteen kehittymisen ja mahdollisten uusien konfliktien kautta. Ruoan hinta lievässä nousussa Kuluttajahintaindeksin mukaan vuonna 2024 elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien keskimääräisissä hinnoissa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2023 verrattuna. Siten ruoan hintataso pysyi huomattavan korkeana. Vuoden 2025 alkupuolella elintarvikkeiden hinnoissa on edelleen jatkunut lievä nousu. Viimeisen kolmen vuoden aikana ruoan hinnat ovat nousseet Suomessa selvästi vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien kuluttajahintojen odotetaan kuluvana vuonna nousevan keskimäärin 2-3 %. Elintarvikkeiden viennin arvo kasvoi lähes kuusi prosenttia Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan arvo pysytteli vuonna 2024 lähellä edellisvuoden tasoa. Tämä selittyy elintarvikkeiden ja juomien hinnannousun vauhdin tasoittumisella vuoden 2024 aikana. Suomen eläin- ja kasviperäisten tuotteiden viennin arvo (CN01-24 tilastoryhmien arvo) kasvoi vuonna 2024 edellisvuoden tasosta. Viennin arvo ylsi 2 266 milj. euroon, mikä oli yli 5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eläin- ja kasviperäisiä tuotteita tuotiin Suomeen 6 899 milj. euron arvosta, eli vain noin 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Pelkästään syötäväksi tai ruoan valmistukseen tarkoitettujen erien vienti kasvoi lähes 6 %. Elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita tuodaan Suomeen eniten Saksasta. Uusi sosiaalisen ehdollisuuden vaatimus koskee työvoimaa palkanneita maatilayrityksiä Viljelijätukia maksetaan Suomessa vuonna 2025 valtion talousarvioesityksen mukaan yhteensä 1 699 milj. euroa. Yhteisen maatalouspolitiikan mukaista (CAP) tukea maksetaan yhteensä 1 353 milj. euroa ja kansallista tukea 346 milj. euroa. Näiden lisäksi valtion varoista tuetaan maatalouden rakennekehitystä ja lomituspalveluja. Maatalouden tukiehtoihin tuli vuoden 2025 alusta voimaan uutena vaatimuksena ns. sosiaalinen ehdollisuus. Vaatimus koskee niitä viljelijöitä ja maatalousyrityksiä, joilla on työvoimaa. Se edellyttää työntekijöiden työturvallisuudesta huolehtimista ja työsopimuslakien noudattamista, jotta tuet voidaan maksaa täysimääräisenä. Kauran elintarvikekäyttö kasvaa ja vienti vetää Vuoden 2024 lähes 3,2 miljardin kilon sato on riittänyt kotimaan kysyntään ja mahdollistanut vehnän viennin ja kauran osalta jopa ennätykselliset vientimäärät. Suomalaisia myllykauratuotteita, kuten jauhoja ja hiutaleita, on viety ulkomaille lisääntyvässä määrin. Kauran elintarvikekäyttö kotimaassa on noussut jo 200 miljoonan kilon tuntumaan. Vuonna 2025 kotimaisen viljasadon ennustetaan jäävän 2,8–2,9 miljardiin kiloon. Matalasta satoennusteesta huolimatta viljamarkkinoilla ei odoteta jyrkkiä käänteitä hinnoissa. Viljojen omavaraisuus on riittävää tuotannon ylittäessä reilusti vajaan 2,6 miljardin kilon kotimaan kokonaiskäytön. Täydennysvalkuaisrehun omavaraisuus kasvoi Suotuisat hintasuhteet siivittävät rypsin ja rapsin tuotantoalat kasvuun vuonna 2025. Öljykasvien kokonaistuotanto voi nousta jopa yli kolmanneksella edellisvuodesta. Täydennysvalkuaisrehun omavaraisuusaste on ollut nousussa viimeiset kolme vuotta. Vuonna 2024 omavaraisuusaste ylsi 27 prosenttiin, mikä on korkein lukema viiteentoista vuoteen. Luomupinta-alat nousivat vuonna 2024 sekä rypsin ja rapsin että herneen osalta. Myös luomusadot olivat vuonna 2024 edellisvuotta korkeampia. Kotimaisen naudanlihalla tarjontavaikeuksia, tuottajahintakaan ei pysynyt EU:n tahdissa Lihan ennustettu kokonaiskulutus henkeä kohti on 78,4 kiloa vuonna 2025. Näin kulutuksen taso pysyisi viimeisen neljän vuoden keskimääräisellä tasolla. Naudanlihaan kulutettiin vuonna 2024 noin 4 % edellisvuotta enemmän. Naudanlihan markkinoilla onkin koettu tarjontavaikeuksia ja tuottajahinnat ovat jääneet Suomessa jälkeen kehityksestä muualla Euroopassa. Vuoden 2025 aikana hintojen odotetaan nousevan, mikä tulee hillitsemään kysyntää. Sianlihan kotimaisen kysynnän lasku jatkuu edelleen, mutta vienti jarruttaa tuotannon laskua, ja sen myötä omavaraisuus säilyy 100 prosentin yläpuolella. Siipikarjanlihan tuotanto ei pysy kotimaan kysynnän kasvuvauhdissa ja omavaraisuusaste vajoaa 85 prosenttiin. Maitotuotteiden kysyntä maailmalla kasvussa Maidontuotannon määrä aleni vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna vajaan prosentin verran, mikä vastaa kotimaisen kysynnän laskua. Viennin ja tuonnin määrät pysyivät edellisvuotta vastaavalla tasolla. Maitotuotteiden kysyntä kansainvälisesti etenkin rasvan osalta on kuitenkin jatkuvasti voimistunut, mikä osaltaan on nostanut hintoja Euroopassa ja pienellä viiveellä Suomessa. Vuosi 2025 näyttää maitosektorin kannalta lupaavalta. Vientimarkkinoiden arvioidaan tukevan maidon tuottajahintaa vähintäänkin alkuvuoden ajan. Kauppasodan vaikutusten riski ulottuu kuitenkin myös maitosektorille ja voi pahimmillaan sotkea markkinoita vuoden 2025 aikana. Kananmunamarkkinat maltillisessa kasvussa Vuonna 2024 kananmunia tuotettiin ennätysmäärä, noin 80 milj. kiloa (5 %) ja toisaalta myös kulutettiin reilu prosentti enemmän kuin edellisvuonna. Kananmunien tuotannon omavaraisuusaste nousi 121 prosenttiin. Viime vuonna päivittäistavarakaupassa kananmunien myynnin arvo oli noin 180 milj. euroa (+1 %) ja kananmunien kuluttajahinta nousi keskimäärin 0,4% ja tuottajahinta 2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2025 sekä kananmunien kulutuksen että tuotannon ennakoidaan kasvavan edelleen maltillisesti. Puutarhamarkkinat Kasvihuonetuotannossa jatkuu keskittyminen kuten muillakin maataloussektoreilla. Tuotantotekniikan kehittyminen ja etenkin valotuksen käyttö on nostanut satomääriä ja parhaimmillaan kasvihuonekurkun tuotannossa päästään yli 200 kilogramman neliösatoihin eli yli kahden miljoonan kilon hehtaarisatoihin. Tomaattia tuotetaan Suomessa kurkkua vähemmän, mutta sitä syödään enemmän. Kotimainen tomaattituotanto kulutetaan valtaosin Suomessa. Suomalaiset söivät vuonna 2024 noin 12 kg tuoreita tomaatteja. Haettujen tukialojen ja laskennallisen keskisadon perusteella sekä kurkun että tomaatin tuotantomäärät ovat hieman laskussa vuonna 2025. Tilojen määrässä pudotusta, osakeyhtiömuotoisten tilojen osuus kasvaa Kokonaistilamäärä on vähentynyt vuosina 2010–2024 noin 2,7 prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätä selvästi nopeammin. Esimerkiksi maidontuotantoon ja sianlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut yli kahdeksan prosentin vauhdilla vuosittain. Tilamäärän vähentyessä keskimääräinen tilakoko on kasvanut. Tilat ovat Suomessa edelleen pääosin perheviljelmiä. Vuonna 2024 tiloista lähes 84 % oli yksityishenkilöiden ja noin 9 % yhtymien ja perheyhtiöiden omistuksessa. Merkittävin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut osakeyhtiömuotoisten tilojen suhteellinen osuuden kasvu 1,6 %:sta 3,7 %:iin. Maatalouden talouskehitys Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuodet keskimäärin heikkoa, erityisesti viljatiloilla, mutta taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi tilojen välillä. Keskivertoviljatila ei tuota yrittäjälle kohtuullista korvausta työstä ja pääomasta, mutta parhaimmin kannattavilla viljatiloilla pääoman tuotto on pysynyt positiivisena vuosina 2015–2023. Maito- ja nautatiloilla keskimääräinen kannattavuuskin ollut positiivista vuosina 2022–2023, mikä viittaa hienoiseen toipumiseen verrattuna vuosiin 2015–2021. Kannattavuudeltaan parhaimmilla maito- ja nautatiloilla pääoman tuottoprosentti on pysynyt positiivisena koko tarkastelukauden 2015–2023.