EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset Suomen maitosektorille

Abstract

Maitotuotteiden hinnat ovat vuoden 2007 kuluessa nousseet nopeasti maailmanmarkkinoilla ja EU:ssa. Samalla myös rehukustannukset ovat nousseet kymmeniä prosentteja. Vaatimukset maitokiintiöiden poistamisesta tai nopeasta kasvattamisesta ovat voimistuneet. Kiintiöiden katsotaan heikentävän merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poistaminen voi aiheuttaa merkittäviä alueellisia siirtymiä EU:n maidontuotannossa. Maidontuotanto kasvaisi 1-10 prosenttia ja tuottajahinta alenisi 10-30 %. Tuotanto kasvaisi erityisesti Saksassa, Alanko-maissa, Ranskassa ja Tanskassa sekä EU:n uusissa jäsenmaissa. Suomen kannalta kiintiöiden poiston suurin haaste on juuston ja jogurtin tuonnin lisääntyminen ja vientimarkkinoiden kilpailun kiristyminen. Tämänvuotinen markkinatilanne, jossa esimerkiksi jauheiden hinnat ovat rajusti nousseet, ei muodostune pysyväksi. Hinnat tulevat laskemaan, kun tarjonta kasvaa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Maitokiintiöiden poistaminen heikentää selvästi Suomen suhteellista asemaa maidontuottajana. Kansainvälisen maitotilavertailun mukaan 15-25 % maidon hinnan lasku vuoden 2006 hintatasolta heikentäisi olennaisesti tilojen tuloksia kaikissa EU-maissa. Suomessa 10 prosentin alennus maidon tilityshinnassa leikkaisi maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineiston mukaan yrittäjätuloa 20 % eli lähes 6 000 euroa. Mikäli maidon hinnanalennus olisi 20 %, yrittäjätulo alenisi jo lähes 12 000 euroa. Tämä korostaa maidon kansallisen hintatuen merkitystä, koska se on ollut 10-20 % maidon markkinahinnasta. Jos maitotuotteiden hinnat alenisivat EU:ssa korkeintaan 15 %, Suomen maidontuotanto vähenisi alle 10 %. Tuotanto vastaisi kotimaista kulutusta useimmissa maitotuotteissa. Tuotanto kuitenkin vähenisi Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa (AB-tukialueet) 15-25 %. Tuotanto keskittyisi nykyisille vahvoille tuotantoalueille Pohjanmaalle ja osin Pohjois-Savoon. Jos hinnanalennus EU:n sisämarkkinoilla olisi 15-20 %, Suomen maidontuotanto jäisi vuoden 2006 kansallisen tuen tasolla pysyvästi 10-22 % vuoden 2006 tuotantoa alhaisemmaksi. 25-30 %:n hinnanalennukset EU-tasolla johtaisivat tuotannon vähenemiseen jo noin 30 %:lla eli 1,6-1,8 miljardiin litraan. Koska tuotantomäärä vähenisi, maidon hinta Suomessa alenisi em. EU-tason hintaskenaarioissa kuitenkin vain 5-15 %. Suomessa on vähän maitotiloja, jotka voisivat tuottaa ja investoida kannattavasti hintojen alentuessa. Maitotilojen kokoluokkajakauma on edelleen keskittynyt lähelle runsaan 20 lehmän keskikokoa. Tuotannon ylläpitäminen edellyttää jatkossakin politiikkakeinoja tuotannon ja investointien kannustamiseen laajenevilla maitotiloilla. Maidon hinnan alenemisen aiheuttamaa tuotantomotivaation laskua on vaikea korvata pinta-alatuilla kuten nurmituella. Tuotantosidonnaista tukea tarvitaan Suomessa korkeiden kustannusten takia.

We evaluate the impacts of milk quota abolition on Finnish dairy sector where production costs, as well as the producer price of milk, are among the highest in the EU. The self-sufficiency rate of dairy products varies between 110-130%, partly due to the milk quota system. Any changes in the EU and Russian markets or in quota system may have large impacts on Finland. Dairy product prices have increased rapidly in the EU and world markets during 2007. Positive market prospects could increase the likelihood of relatively small decrease in dairy product and raw milk prices due to milk quota abolition. However our results suggest that the relative position of Finland as milk and dairy product producer will become weaker when milk quotas do not constrain production in the EU. Earlier studies on milk quota phase-out report larger reductions for butter and milk powder prices compared to cheese and fresh products. On that basis we construct several sets of consistent price scenarios of dairy products which correspond to 10-30% reductions in raw milk prices in the EU. We assume expansion of milk quotas by 2% per year in 2011-2020 which makes milk quotas irrelevant in 1-3 years in Finland which currently produces 3% under the quota. According to our results scenarios of 10-15% reduction in the EU milk prices would result in less than 10% decrease in Finnish dairy production if national region-specific price sup-port of 3-9 c/litre will stay in place. Investments to large farm units would still increase. However if the EU milk prices decreased by 15-20%, or if some part of national subsidies were cut or decoupled from production, then the investments on large farms would be too slow to compensate for the exit of small and medium-sized dairy farms from production. Production would fall by 10-22%. A 25-30% drop in the EU milk prices, or a full abolishment or decoupling of national price subsidies, would decrease Finnish dairy production by 26-31%, i.e. well below the domestic consumption. However, national tastes, large product variety, and relatively high consumption of liquid dairy products, would partly retain producer prices in Finland if domestic supply decreases. Hence larger drops than 35-40% in Finnish milk production seem rather unlikely in the case of milk quota abolition. Farm level FADN analysis shows that a 10% and 20% decrease in milk price would reduce farm income of dairy farms by 20% (6 000 euros), and 40%, correspondingly. IFCN data shows that 15-25% reductions in milk prices have severe impacts on dairy farm incomes in many EU countries, even at large farms. We also show that increasing area-based subsidies would not increase but slightly decrease dairy production in less favoured areas. Hence the national price support remains in key role in Finland.