Mansikan markkinarakenne ja tuotantostrategiat

Abstract

Suomalaiset mansikanviljelijät ovat nopeasti omaksumassa tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöä. Tihkukastelun sekä suuremman taimitiheyden käytön yleistyminen suomalaisilla mansikkatiloilla muuttanee lähitulevaisuudessa merkittävästi mansikkamarkkinoiden rakennetta. Moninkertaistuvat satotasot lisäävät entisestään kilpailutilannetta herkästi ylikuumenevilla tuoremansikkamarkkinoilla. MTT:n taloustutkimusyksikössä on selvitetty mansikan markkinarakennetta Suomessa sekä tehokkaampien viljelymenetelmien vaikutusta mansikantuotannon kannattavuuteen ja mansikkamarkkinoiden rakenteeseen. Markkinarakennetta kartoittavassa osiossa nousi esille mansikkamarkkinoiden hajanaisuus. Markkinoilla ei ole selvästi hallitsevassa asemassa olevaa markkinointikanavaa, mikä osaltaan vaikuttanee siihen, että hintavaihtelut satokauden aikana ovat suuria ja hintamuutokset nopeita. Viljelijällä saattaa olla samanaikaisesti käytössä jopa 5-9 eri myyntikanavaa, jolloin monen myyntikanavan hallinta ja tuotteiden hinnoittelu voi tuottaa ongelmia. Viljelijäkyselyn perusteella suosituimpia myyntikanavia olivat itsepoiminta sekä valmiiksi poimitun marjan myynti suoraan tilalta. Myös torimyynti ja myynti vähittäiskauppoihin olivat varsin yleisesti käytettyjä myyntkanavia. Sen sijaan tukkuihin sekä suoraan välittäjille tapahtuvan myynnin osuus olivat laskussa. Muun muassa mansikoiden kotimaisuusastetta suurkeittiöissä, vähittäiskaupoissa sekä pienissä jatkojalostusyrityksissä selvitettiin erillisten kyselyjen avulla. Kyselyyn osallistuneissa vähittäiskaupoissa ja pienissä jatkojalostusyrityksissä kotimaisuusaste oli varsin korkea, yli 90%. Sitä vastoin kyselyyn osallistuneissa suurkeittiöissä sekä tuore- että pakastemansikan osalta kotimaisuusaste oli alle 50%. Eniten mansikan hankintapäätökseen suurkeittiöissä vaikuttivat hinta, laatu ja saatavuus. Alkuperämaan merkitys jäi hankintapäätöksissä neljännelle sijalle. Viime vuosina on tutkittu paljon mansikan tuotannon tehostamista. Tuotantoa on pyritty tehostamaan mm. tihkukastelun, tarkennetun lannoituksen sekä suuremman taimitiheyden avulla. Tutkimuksessa tehtyjen tilamallilaskelmien perusteella nämä tehostetummat viljelymenetelmät parantavat selvästi tilan liiketulosta. Korkeat satotasot parantavat tulosta erityisesti itsepoimintatiloilla, koska poimintakustannusten osuus jää niissä matalaksi. Tuotantokustannukset laskivat sekä itsepoiminta että palkkapoimintamalleissa n. 10-11 markkaan kilo. Muutos perinteisiin viljelymenetelmiin perustuviin mallilaskelmiin on selkeä. Tuotantomenetelmien tehostamisella voidaan alentaa mansikan tuotantokustannusta. Viljelyyn ja tuotteiden markkinointiin liittyviä riskejä ei voida kuitenkaan malleissa huomioida ja ongelmat mansikkamarkkinoilla liittyvätkin usein nimenomaan tuotteiden kauppaan ja markkinahinnan voimakkaisiin heilahteluihin.

Strawberry yields and markets have gone through major changes in Finland during the last few decades. Yields decreased significantly during the 1980s and almost 90% of the strawberries used by industry are imported. The aim of this study was to examine the profitability of the domestic strawberry production and to assess the development possibilities of the current and future markets. The study is divided into three different parts. The first part clarifies the structure of the Finnish strawberry markets (production, import, consumption and the main marketing channels). The second part examines the effects of intensive cultivation on the production costs of strawberry, compared to the production costs of traditional strawberry cultivation. The third part of the study concentrates on the profitability of different marketing channels of strawberries. The aim of this part is to clarify the differeces in the cost structure between farms that use labour in harvesting the strawberry yields and sell their products mostly to wholesalers or retailers, and farms that sell the strawberries to the consumers as "pick your own" straight from the field and therefore need less outside labour. The studies are mainly based on horticultural statistics, questionnaires and farm models. The results of this study suggests that Finnish farmers are rapidly learning how to cultivate strawsberries more intensively by using methods such as higher plant density, drip irrigation and fertilisation. These changes in cultivation methods will have significant impacts on the strawberry yields and markets in the near future. Even ir the production costs (per kg) in intensive cultivation seem to be lower than those of traditional cultivation, it is likely that increasing strawberry yields will increase the competition in the easily overheating strawberry markets. Since it is very difficult and unprofitable for the farmers to try to raise the consumption of fresh strawberries by lowering the consumer price, more attention should be paid to selecting the right marketing channel, pricing, small-scale processing and lengthening the harvest period.