Emakoiden tilaruokintakokeiden tuloksia

Abstract

Luonnonvarakeskus on tutkinut kahdessa emakkotiloilla tehdyssä kokeissa imettävien emakoiden ruokintaa. Ensimmäisen tilakokeen tavoitteena oli tutkia sokerijuurikasleikkeen ja ohrarehun käyttöä kuitulisänä automaatista tarjottuna tiineiden emakoiden ryhmäkarsinoissa tiineyden loppuvaiheessa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, miten sokerijuurikasleikkeen tai ohrarehun antaminen joko sellaisenaan tai yhdessä pellavapuristeen kanssa viikko ennen ja jälkeen porsimisen vaikuttaa emakoiden ulosteen laatuun, ummetuksen esiintymiseen ja liemirehun syöntiin imetysaikana. Kokeessa oli yhteensä 127 kpl 2–8 kertaa porsinutta emakkoa. Tiineiden emakoiden karsinoissa oli väliaidassa virikerehun jakamiseen tarkoitettu automaatti, johon tilalla annosteltiin rakeistettua kuiturehua kerran päivässä alkaen noin 3 viikkoa ennen odotettua porsimista. Tutkittavat koekäsittelyt (koekuitu) ryhmäkarsinoissa olivat sokerijuurikasleike ja ohrarehu. Sokerijuurikasleikeryhmään kuului 64 emakkoa, jotka olivat neljässä ryhmäkarsinassa (13–20 emakko/karsina). Ohrarehuryhmän kuului 63 emakkoa, jotka vastaavasti olivat neljässä ryhmäkarsinassa (13–18 emakko/karsina). Porsitusosastolla emakot saivat kuiturehua porsitusosastolle siirrosta lähtien kunnes porsimisesta oli kulunut noin viikko. Porsitusosastolle siirron jälkeen koeryhmät jakautuivat kahdeksi niin, että sokerijuurikasleikeryhmän emakoista puolet sai sokerijuurikasleikettä 2,5 dl päivässä ja puolet 1,25 dl leikettä + 1,25 dl pellavapuristetta, ja ohrarehuryhmän emakoista puolet sai ohrarehua 2,5 dl päivässä ja puolet 1,25 dl ohrarehua + 1,25 dl pellavapuristetta. Koeryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja emakoiden porsimisen jälkeisen ensimmäisen sonnan laadussa (ummetus vs. normaali) tai ensimmäisen sontimisen ajankohdassa (pv porsimisesta). Koko imetysaikana sokerijuurikasleikeryhmien emakot söivät vähemmän liemirehua kuin ohrarehuryhmien emakot (5.97 ry/d vs. 6.38 ry/d, p<0.05, 1 ry=9.3 MJ NE). Pellavapuristeen käytöllä ei ollut vaikutusta rehun päivittäiseen syöntiin (kg/pv) tai rehun kokonaissyöntiin imetyskaudella (ry/pv). Sokerijuurikasleikettä saaneiden emakoiden painonmenetys imetyksessä oli pienempi kuin ohrarehua saaneiden emakoiden (8.7 kg vs. 13.1 kg, p=0.07). Pellavapuristetta lisäkuituna saaneiden emakoiden painonmenetys imetyksessä oli 7.5 kg, kun vastaava luku emakoilla, jotka eivät saaneet lisäkuitua, oli 14.3 kg. Ero oli tilastollisesti merkitsevä, P<0.05). Kokeen tulosten perusteella on epävarmaa vetää selkeitä johtopäätöksiä, koska vieroitettujen porsaiden määrää ei analysoitu. Sokerijuurikasleikkeen käyttöä voidaan kuitenkin tulosten perusteella suositella käytettävän lopputiineydessä sekä porsima-ajan ruokinnassa. Toisen tilakokeen tavoitteena oli tutkia, miten härkäpavun käyttö imettävien emakoiden ruokinnassa yhdessä pellavapuristeen kanssa vaikuttaa emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Kokeessa oli 44 imettävää ensikkoa ja vanhempaa emakkoa, jotka siirtyivät tilan normaalista tiineysajan rehusta koe- ja kontrolliryhmän rehuille heti porsimisen jälkeen. Kontrolliryhmän emakot ruokittiin tilan käyttämällä viljan ja yhdistelmätiivisteen seoksella (20 % kaupallista täydennysrehua, joka ei sisältänyt härkäpapua). Koerehussa täydennysrehua ja viljaa korvattiin härkäpavulla (lajike Kontu, 11 % rehussa) ja pellavapuristeella (5 % rehussa). Kokeessa mitattiin emakoiden ja porsaiden painonmuutos imetysaikana sekä emakoiden kylkisilavan paksuuden muutos. Ruokintaryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa rehun kokonaissyönnissä imetyskauden aikana, mutta kolmen ensimmäisen imetysviikon rehunsyönti oli suuntaa-antavasti (p = 0.10) pienempi härkäpapupellavansiemenpuristeryhmän emakoilla. Härkäpapu-pellavapuristeruokinnalla ei ollut vaikutusta emakoiden kylkisilavan tai elopainon muutoksiin imetyksen aikana, emakoiden kiimaan tuloon vieroituksen jälkeen, porsaiden määrään tai niiden yksilö- ja pahnuepainoihin. Kokeen tulosten perusteella voidaan todeta, että 11 % härkäpapua imettävän emakon rehussa ei vaikuttanut emakoiden tuotantotuloksiin. Tulokset ovat kuitenkin yhden tuotantokauden tuloksia, eikä niistä voi vetää johtopäätöksiä härkäpavun käytön pitkäaikaisvaikutuksista.