Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

Abstract

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen laadun ja ilmastonmuutoksen hillinnän osalta useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Selvitystyön tavoitteena oli muodostaa tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva näkemys metsien käytössä tarvittavista muutoksista luonto-, vesistö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa, määrittää ekologisesti ja taloudellisesti perusteltu toimenpidekokonaisuus ja arvioida sen vaikutuksia metsiin, ekosysteemipalveluihin ja kansantalouteen sekä tunnistaa toimeenpanoa tukevat ohjauskeinot. Selvityksessä avattiin luonnontieteellisen tutkimustiedon pohjalta sitä, minkälaisia muutoksia metsien käyttöön Suomessa näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttäisi. Monimuotoisuustarkastelu yhdisti sekä kynnysarvoteorian että lajimäärän ja elinympäristön pinta-alan suhteen teorian pohjoismaiseen empiiriseen näyttöön. Tämän perusteella johdettiin talousmetsille kasvupaikkatyypeittäin ja ilmastovyöhykkeittäin tavoitetasot monimuotoisuuden kannalta keskeisille rakennepiirteille (lahopuu ja järeät vanhat puut). Vesistö- ja ilmastovaikutusten osalta käytettiin kirjallisuuteen perustuvia arvioita toimien vaikuttavuudesta. Muutostarpeiden tunnistamisen pohjalta muodostettiin toimenpidekokonaisuus, jolla metsiin liittyviä ympäristötavoitteita voitaisiin tavoitella järkevällä, eri tavoitteiden välisiä synergioita hyödyntävällä ja puun käytön kansantaloudellisen merkityksen huomioivalla tavalla. Laadittu toimenpidekokonaisuus perustuu talousmetsien maltillisten ja voimakkaiden luonnonhoitotoimien alueisiin ja lisäsuojeluun. Toimenpiteissä keskiössä ovat lehtipuita, vanhoja puita ja lahopuuta lisäävät toimet säästöpuiden ja tekopökkelöiden avulla, vesistökuormituksen vähentämisen ja pidättämisen toimet ja puuston kasvua lisäävät toimet ja hakkuukäyttäytymisen muutokset. Toimenpidekokonaisuuden kuvaamisen lisäksi arvioitiin sen vaikutuksia metsiin, puun saatavuuteen ja käyttöön, monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluihin ja talouteen. Metsien määrällisiä vaikutuksia analysoitiin Motti‑kasvatusmallin skenaarioanalyysillä. Ekosysteemipalvelujen vaikutukset arvioitiin asiantuntija‑arvioina ja taloudelliset vaikutukset metsäsektorin panostuotos-tarkasteluna. Toimenpidekokonaisuuden keskeinen talousvaikutus syntyy hakkuukertymän alenemisesta, mikä aiheuttaa tuotannon vähenemistä metsäteollisuudessa. Positiivisia ekosysteemipalveluvaikutuksia tunnistettiin merkittävästi, mutta niiden suuruutta ei pystytty täsmällisesti arvioimaan. Toimenpidekokonaisuuden jalkauttaminen metsien käsittelyyn edellyttää ohjauskeinoja, jotka luovat metsäalan toimijoille riittävät velvoitteet, kannustimet ja tietopohjan ympäristötoimien täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Selvityksessä kartoitettiin laajasti ohjauskeinovaihtoehtoja ja tarkempaan monitieteiseen arviointiin valittiin yhdentoista ohjauskeinon kokonaisuus. Ohjauskeinoja arvioitiin vaikuttavuuden, kustannusten, hyväksyttävyyden ja toteutettavuuden kriteerein. Arvioinnissa huomioitiin hankkeen yhteydessä järjestettyjen sidosryhmätyöpajojen ja kansalaispaneelin tulokset.