Kustannustekijöiden vaikutukset bioenergian tuotannon arvoketjuissa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä eri osatekijöistä kustannukset bioenergia-arvoketjuissa muodostuvat sekä syyt kustannuseroihin eri arvoketjujen välillä. Tutkimuksessa mallinnettiin CHP -laitoksen kustannusrakenne. CHP-laitoksen kustannusmalli yhdistettiin metsähakkeen hankinnan kustannusmalliin laitoksen polttoainekustannusten kautta. Energiantuotannon kustannusmalli ja metsähakkeen hankinnan kustannusmalli muodostavat yhdessä kokonaismallin tuotannolle, kuljetukselle ja käytölle. Laskenta suoritettiin Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusyksikössä kehitettyjen hakelaskureiden, kirjallisuuden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kustannustekijöiden muutosten vaikutusta kokonaiskustannuksiin ja kannattavuuteen tarkasteltiin herkkyysanalyysillä. Herkkyysanalyysin perusteella polttohakkeen kaukokuljetusmatkalla, kosteuspitoisuudella ja kantohinnalla on eniten merkitystä käyttöpaikkakustannusten muodostuminseen ja tätä kautta CHP-laitoksen polttoainekustannuksiin. Bioenergian tuotannon kokonaiskustannusten ja kilpailukyvyn kannalta suurin merkitys oli kuitenkin poliittisilla tekijöillä kuten päästöoikeuden hinnalla tai Kemera-tuella. Alhaisimmat kustannukset ja paras tuotto tutkituista energiantuotantoketjuista saatiin, kun polttoaineeksi energiantuotantoon valitaan irtonaista latvusmassaa, joka kuljetetaan suoraan käyttöpaikalle haketettavaksi. Lähes yhtä hyvä tuotto saatiin myös välivarastolla haketetulla latvusmassalla tai kokopuulla.Julkaisu on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamaa METSÄENERGIA-hanketta.