Ruokinta ja lannan fosforimäärä

Abstract

Kun lypsykarjan koko kasvaa, monilla tiloilla on vaikeuksia käyttää kasvava lantamäärä viljelykasvien lannoitteeksi ympäristötukiehtojen mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkasteltiin maatiloilta ja ruokintakokeista saatujen ruokinta- ja tuotostietojen perusteella, miten ruokinta ja tilan eläinmäärä vaikuttavat peltohehtaaria kohti levitettäväksi tulevan fosforin määrään. Maatiloilta kerättyjen tietojen perusteella todettiin, että rehujen sisältämästä fosforista noin 30 % poistuu tilalta maidon ja lihan mukana lopun joutuessa eläinten ulosteisiin. Noin 1,1 1,2 nautayksikön tuottama lanta sisältää saman verran kasveille käyttökelpoista fosforia kuin ympäristötuen perustason mukaan viljoille saa levittää. Ruokintaa optimoimalla voidaan jonkin verran vähentää tuotosta kohden lantaan joutuvan fosforin määrää. Kun tuotostaso nousee ruokinnan voimaperäisyyttä lisättäessä, lehmän ulosteiden sisältämä fosforin määrä pyrkii hieman nousemaan. Eläinmäärän kasvu peltoalan pysyessä ennallaan kohottaa kuitenkin paljon selvemmin lannassa hehtaaria kohti levitettävän fosforin määrää. Tämänkin selvityksen mukaan riittävän suuri peltoala karjan kokoon nähden on se avaintekijä, jolla peltoihin levitettävän fosforin määrä voidaan pitää ympäristötuen ehtojen mukaisissa rajoissa. Lannan fosforipitoisuudesta olevaa tietoa voitaisiin täsmentää laskemalla elämille rehuissa tarjotun sekä maidon ja lihan mukana pois tilalta lähtevän fosforin erotus. Tieto olisi avuksi lannoituksen suunnittelussa. Tällaisten laskelmien sisällyttäminen tilan tiedonhallintajärjestelmiin olisi melko helppoa.

When the number of dairy cows on a farm increases, many farms have difficulty in utilizing manure according to the regulations of the Agri-environmental Programme, which sets the upper limit for nitrogen and phosphorus to spread. For cereal crops, the allowed average annual dose is 20 kg P/ha when it is estimated that 75% of manure P is available to plants. In this study, data on the feeding of cows on and milk and meat production was collected from farms and feeding experiments in order to calculate how feeding influences the amount of phosphorus in dung. According to the data collected from farms, 30% of phosphorus contained in feed stuffs left the farm in milk and meat, and 70% remained in the dung. The phosphorus content of the dung produced by about 1.1 1.2 animal units was equivalent to the amount of phosphorus which can be applied annually to cereal crops according to the agri-environmental regulations. When milk production is increased by intensified feeding, the amount of phosphorus in the dung of a cow increases slightly, even though sometimes the percentage of phosphorus transferred into milk may increase. However, animal density has a far greater impact on the amount of phosphorus to be spread onto the fields of a farm. Determination of the amount of phosphorus in the dung is not easy, because of problems in representative sampling. This study suggests an alternative method. The amount can be calculated relatively easily from the amount of feed stuffs, their phosphorus concentration and the milk and meat production of the cattle.