Uhanalaisten lääkekasvien markkinat ja viljely: Kirjallisuusselvitys

Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, mitä Suomen ilmastoon soveltuvia, uhanalaisia lääkekasveja Euroopassa viljellään ja minkälaista niiden viljelytutkimus on. Lisäksi selvitettiin, mitkä uhanalaiset yrtit sopivat Suomessa viljeltäviksi ja minkälaiset ovat lajien markkinat. Vuonna 1998 useissa Euroopan maissa rekisteröitiin vaarantuneeksi ja uhanalaiseksi kaikkiaan 154 kasvilajia. Näistä lähes 20 sopii viljeltäväksi Suomen ilmastossa. Tärkeimmät lajit ovat ojakärsämö (Achillea ptarmica), kalmojuuri (Acorus calamus), poimulehtilajit (Alchelmilla vulgaris, A. xanthochlora, A. alpina), etelänarnikki (Arnica montana), karhunlaukka (Allium ursinum), keltakatkero (Gentiana lutea), kissankäpälä (Antennaria dioica), taponlehti (Asarum europaeum), kielo (Convallaria majalis), kihokit (Drosera rotundifolia, D. anglica), tyräruoho (Herniaria glabra), euroopanalppitähti (Leontopodium alpinum), vesiminttu (Mentha aquatica), ra ate (Menyanthes trifoliata) ja kevätesikko (Primula veris). Näiden lääkekasvilajien markkinat vaihtelevat suuresti lajista, maasta ja käyttöalueesta riippuen. Saksalaiset rohdosyritykset ostavat markkinatutkimuksen mukaan kerrallan 1-5 tonnia kuivarohdosta. Tuotteet maksavat 1-10 euroa kilolta, ja kauppaehdoista on sovittava laji-, tavara- ja yrityskohtaisesti. Lääketeollisuuden aloitteesta Euroopassa on aloitettu tärkeimpien uhanalaisten yrttien viljelytutkimus ja viljely. Selvitysten mukaan se on ajankohtaista myös Suomessa. Tämän kirjallisuusselvityksen perusteella Suomessa tarvitaan uhanalaisten lääkekasvien viljelytutkimusta, joka selvittää lajien lisäymenetelmiä, biomassatuotantoa, uusiutumiskykyä viljelyoloissa ja tuotantotekniikkaa, kuten rikkaruohontorjuntamenetelmiä, koneellistamista ja jatkojalostusta.