Verenohennukseen soveltuvien rohdoskasvien viljelykokeet

Mesiangervon, rohtosarviapilan, rohtomesikän ja sinimailasen on aiemmissa tutkimuksissa todettu sisältävän kemiallisia aineita, kuten salisyylialdehydi, metyylisalisylaatti, flavonoidit ja kumariini, joilla voi olla vaikutusta veren hyytymiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri puolelta Suomea kerättyjen mesiangervon kukkien kemiallista koostumusta sekä rohtosarviapilan, rohtomesikän ja sinimailasen viljelyä ja sadontuottoa. Viljelykokeiden tavoitteena oli myös tuottaa kasvimateriaalia kemiallisiin analyyseihin ja rottakokeisiin, joissa tutkittiin näiden kasvien verenohennusvaikutusta. Rottakokeiden tulokset on julkaistu jo aiemmin Phytopharm-kongressin yhteydessä Pietarissa kesäkuussa 2006, joten niitä ei esitellä enää tässä. Maantieteellisellä sijainnilla ei ollut suurta vaikutusta mesiangervon kukkien kemialliseen koostumukseen. Kukkanäytteiden öljyn pääkomponentit olivat salisyylialdehydi (72 83 %) ja metyylisalisylaatti (17 27 %). Yksivuotisesta rohtosarviapilasta on mahdollista tuottaa Suomen oloissa hyvälaatuista lehtisatoa. Kymmenen tutkitun kannan kemiallisessa koostumuksessa ei ollut suuria eroja. Tutkimuksen mukaan tuoretta lehtisatoa saadaan keskimäärin 15 35 kg/a ja kuivaa lehtisatoa 5 7 kg/a. Viljelytekniikan parantamisen avulla satotasoa voidaan nostaa 25 30 prosenttia. Rohtomesikästä saatiin kahden viljelyvuoden aikana tuoresatoa yhteensä noin 3,0 kg/m² ja kuivalehtisatoa 0,30 kg/m², kun istutustiheys oli 50 x 40 cm ja korjuu tehtiin kolme kertaa. Sadon laatu oli hyvä, ja sen määrää voidaan vielä nostaa lannoituksen ja tiheämmän istutuksen avulla. Sinimailasesta on mahdollista saada runsas, biologiselta arvoltaan hyvälaatuinen lehtisato. Kylvövuonna lehtisato kannattaa korjata vain kerran tai kaksi. Toisena vuonna se on mahdollista korjata jopa viisi kertaa. Kylvövuonna kahdesta korjuusta saatiin tuorelehtisatoa yhteensä 3,36 kg/m² ja kuivaa lehtisatoa 0,42 kg/m². Toisena vuonna viidestä korjuusta tuli tuoretta lehtisatoa yhteensä 6 7 kg/m² ja kuivalehtisatoa 0,60 0,75 kg/m², kun kasvusto oli edellisenä vuonna korjattu vain kerran. Jos korjuukertoja oli kylvövuonna kaksi, toisen vuoden tuore lehtisato oli vain 3 5 kg/m² ja kuiva lehtisato 0,4 0,5 kg/m².