Micropropagation of rhubarb with special reference to weaning stage and subsequent growth

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onnistuuko mikrolisätyn raparperin suora juurrutus turve-vermikuliittialustalle, onko eri pituisten versojen juurtumisessa eroja ja ilmeneekö myöhemmässä kasvussa juurrutustavasta tai lisäyksessä käytetyn verson koosta johtuvia eroja. Lajiketta Victoria ja kloonia AF mikrolisättiin juurakon silmujen kärkisolukoista Murashigen ja Skoogin kehittämällä alustalla (MS-alusta), joka sisälsi 20 mg/l sakkaroosia ja 8 mg/l agaria. Aloitus- ja monistusvaiheissa alustaan lisättiin 1 mg bentsyyliaminopuriinia ja 1 mg indolivoihappoa litraa kohti. Juurrutusmenetelmän ja verson koon vaikutusta juurtumiseen ja myöhempään kasvuun tutkittiin käyttäen kloonia AF. Tämän kokeen taimien jatkokasvua avomaalla seurattiin kolmen vuoden ajan. Klooni AF tuotti keskimäärin 3,2 versoa 4 viikossa. Lajikkeella Victoria tulos oli heikompi, ja kallusmuodostusta ja vesisoluisuutta esiintyi runsaasti. Victoria lajikkeen versojen tuotto parantui, kun lisäys tapahtui levossa olevista silmuista. Suoraan turve-vermikuliittialustalle istutetut kloonin AF versot juurtuivat yhtä hyvin (87 %) kuin ne, joiden istutusta edelsi juurrutusvaihe MS-alustalla (89 %). Pienet versot (pisimmän lehden korkeus 1,5 - 2 cm) juurtuivat lähes yhtä hyvin kuin keskikokoiset (2,1 - 5 cm) tai suuret (5,1 - 10 cm). Suurimmista versoista kehittyneet taimet olivat karaisuvaiheen päättyessä kookkaimmat. Taimisto- ja peltoviljelyvaiheissa ei havaittu juurrutustavasta tai verson koosta johtuvia eroja.