Teknologiavalinnat ja sopimukset Suomen sikatiloilla

Abstract

Sikatilojen varsin huomattavien investointien myötä tulisi huomio kiinnittää sijoitetun pääoman tuottoon ja riskien hallintaan. Olemassa olevan kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tuotannon koordinoinnin kehittämistä. Nopeasti kehittyvässä markkinaympäristössä menestyvän sikalayrityksen toiminta nojautuu käteismarkkinoiden sijasta yhä voimakkaammin sopimuksiin. Sopimuksilla voidaan jakaa hinta- ja tuotantoriskit sopimusosapuolten kesken. Sikatalouden sopimustuotannon keskeisiä haasteita ovat muun muassa porsastuotannon kysynnän ja tarjonnan hallinnan kehittäminen, tarjontaketjun osapuolten saatavilla olevan informaation lisääminen sekä tehokkaiden kannustimien luominen porsastuotantoon. Suomen sianlihan käteismarkkinat ovat olleet tarkastelujaksolla (1995 - 1999) EU markkinoita vakaammat. Avoimien käteismarkkinoiden hintavaihtelu on kuitenkin kasvussa. Mikä lisää perinteisten tuotantotapojen tuottovaihteluita ja riskejä. MTT :n taloustutkimusyksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan näitä hinta- ja tuottoriskejä voidaan oleellisesti alentaa erityyppisillä hinnoittelu- ja koordinointimalleilla. Useita Yhdysvalloissa suosittuja sianlihan hinnoittelumalleja voidaan käyttää myös Suomen sikataloudessa varsin tehokkaasti hinta- ja tuottoriskien hallintaan. Alentuneet hinta- ja tuottovaihtelut ulottuvat sekä lihotus- että emakkosikaloihin. Vertailtavista porsaan hinnoittelujärjestelmistä (käteishinta, sianlihan hintaan sidottu ja kokonaismyyntikatetuoton tasaava) parhaimmaksi havaittiin kokonaismyyntikatetuoton jakava porsaan hinnoittelu. Erilaisten kokonaismyyntikatetuoton hinnoitteluperusteissa ei havaittu eroja. Kyseinen hinnoittelumekanismi alentaa sekä emakko- että lihasikaloiden voiton keskihajontaa. Samalla porsaan hinnoittelu tasaa emakko- ja lihasikatilojen välisen tuloksen tasapuolisemmin. Suomessa sianlihan organisaatiomalleista ns. perinteinen eli yhdistelmäsikalat ovat lisänneet suosiotaan välitysporsasmarkkinoiden koordinointiongelmien vuoksi. Avoimia markkinoita pidetään ongelmallisina elävien porsaiden kaupassa, koska hinnat ja eläinten saatavuus vaihtelevat avoimilla markkinoilla voimakkaasti. Voimakkaat hinta- ja tuottovaihtelut heikentävät kotimaisen sianlihan tarjontaa alentamalla sikaloiden käyttöastetta ja korottamalla sikalainvestointien tuottovaatimuksia. Eräs ratkaisu erikoistuneiden tilojen väliseen koordinaatio-ongelmaan ovat integraatio- ja verkostomallit. Malleilla voidaan saavuttaa suurtuotannon ja erikoistumisen tuomat edut Suomen kahden kasvatuspaikan malliin sovellettuna. Tulosten mukaan sekä allianssit että etenkin franchising - tyyppiset ratkaisut soveltuvat hyvin myös Suomen pientilavaltaisen sikatalouden riskien hallintaan ja ketjussa mukana olevien yritysten välisen koordinaation tehostamiseen.

The goal of this study is to evaluate alternative contract arrangements in the hog producers returns and returns volatility in Finland. The effects of risk-sharing contracts and even specific contract terms were estimated by simulating them numerically in representative enterprise budgets. Parametric returns volatility under a certain contract design was estimated using weekly price quotations over the period on 1995-1999. The producer prices for pork have been less volatile in Finland than elsewhere in Europe. The result suggests, however that the volatility has been gradually increasing in Finland. Thus, the Finnish market is getting better integrated with other European market places. The severe animal health problems in Europe have increased price volatility also in Finland. The results support the view that there is large potential to decrease hog production risks through price and quantity fixing contracts. The risks can be decreased both in farrowing and finishing stages. If the price of pork could reflect more the cost of producing pork the return volatility could be, as expected, decreased significantly. But given the severe incentive problems and problems to clear the market, these pricing mechanisms may not be efficient in practice. The open spot market for weaned piglets has been volatile. When simulating the pricing of weaned piglets, the returns volatility turned out lowest in contracts that were based on sharing either aggregate costs or aggregate net returns between the farrowing and finishing units. Simple contracts that fix the price of weaned piglets to the price of pork (e.g. 40 times the price of pork) also seemed to have good risk sharing characteristics. Over the first five years Finland has been in the EU, self-insurance mechanisms to protect against volatile piglet prices have been dominating hog farmers' investment behavior. Thus, investments in farrow-to-finish operations have been popular. The resulting farrow-to-finish operations are still quite small in the European wide perspective and it is likely that they do not represent the most cost efficient organizational structure. Recently, new investments on alliances and franchising type systems are emerging. Particularly, the franchising type systems have strengths also in Nordic hog production environment. They can separate the optimal hog management practices and resource allocation from efficient risk management.