Vaihtoehtoisia menetelmiä marjanviljelyyn

Abstract

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) hallinnoima Potkua marjan- ja omenanviljelyyn Etelä-Savossa -hanke toteutettiin EMOTRrahoituksella vuosina 2004 2007. Hankkeen tavoitteena oli parantaa marjanviljelyn kannattavuutta tehostamalla viljelykäytäntöjä, kustannusseurantaa ja yhteistyötä viljelyssä ja markkinoinnissa sekä siirtää tutkimustietoa käytännön marjan- ja omenanviljelyyn. Tähän julkaisuun on koottu hankkeen keskeisimmät tulokset. Mansikkapunkki on yksi merkittävimmistä mansikan tuholaisista. Sen torjunta kemikaalein on vaikeaa, sillä se elää mansikan avautumattomissa suppulehdissä. Petopunkkien avulla mansikkapunkin torjuminen onnistui niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessakin tuotannossa, mutta vaati tarkkaavaisuutta. Hankkeen tilakokeissa testattiin myös eri petopunkkilajien samanaikaista käyttöä ja todettiin, että siten torjuntavaikutusta voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti tehostaa. Vadelmanviljelyssä työn osuus tuotantokustannuksista on suuri. Vadelman tuentaa kehittämällä voidaan tehostaa sekä sadontuottoa että poimintatyötä. Kahdesta tilakokeissa testatusta tuentamenetelmästä norjalainen gjerde-tuenta paransi kasvuston ilmavuutta ja helpotti sadon poimimista. Vadelman satoversojen latvojen taivuttaminen kaarelle tukilangan ympärille mahdollisti harvan kasvuston aukkojen paikkaamisen. Tuentatyökin yksinkertaistui, kun sidontavälineitä ei tarvittu. Herukoiden perhostuholaisia voidaan tarkkailla ja mahdollisesti torjuakin sukupuoliferomonien houkutusvaikutuksen avulla. Häirintätekniikassa ilmaan levitetään feromonia, jolloin koiraat eivät löydä naaraita ja parittelu estyy. Massapyynnissä koiraat taas houkutellaan liimapyydykseen ennen niiden parittelua. Häirintätekniikka herukansilmukoin torjunnassa toimi, jos tuholaiskanta ei ollut päässyt liian runsaaksi eikä lähistöllä ollut muita viljelyksiä, joilta tuholaiset voisivat siirtyä torjunnan kohteena olevalle lohkolle. Herukkakoin massapyynti ei tuottanut toivottua tulosta alueella, missä tuholaista esiintyi runsaasti. Valko- ja punaherukkakasvustoja vaivaavaan härmäsaastuntaan etsittiin lääkkeitä piikali-, rikkilannos- ja torjunta-aineruiskutuksista. Tilakokeissa saatiin viitteitä rikkilannoksen tehosta lievään härmäsaastuntaan. Härmän lisääntymiseen voivat olla syynä muun muassa uusi härmäkanta, sääolosuhteet tai lannoitus. Mustaherukan keskileikkauksessa pensasrivin keskiosaan tehdään kiilamainen aukko. Rivin keskiosan oksat poistamalla saadaan valoa pensaan sisäosiin ja siten uudistettua sen kasvua. Kahden vuoden kokemusten perusteella hehtaarisato kasvoi leikkausta seuraavana vuonna 13 prosenttia leikkaamattomaan verrattuna. Myös marjan laatu oli parempi. Hollannissa keskileikkausmenetelmä on koneellistettu. Tutkimuksissa selvitettiin lisäksi kahden vuoden ajan eteläsavolaisten marjaviljelmien tuotantokustannuksia ja tuotettiin aineistoa valtakunnalliseen lohkotietopankkiin. Tuotantokustannukset tiloilla vaihtelivat paljon. Mansikan ja vadelman tuotannon vertailussa parhaiten menestyivät lohkot, joilla satotaso oli korkea ja vieraan työvoiman käyttö tehokasta. Nykyisillä mustaherukan viljelymenetelmillä tuotanto oli kannattavaa, jos satotaso oli kohtuullinen ja marja saatiin myytyä.

A 3-year project (2004-2007) called A new touch for berry and apple production in the South Savo region was designed to improve profitability and ecological sustainability of berry and apple farms in the South Savo region and to enhance collaboration between researchers, advisers and farmers. The project was organized by MTT Agrifood Research Finland and financed by the European Agriculture Guidance and Guarantee Fund, the municipalities of South Savo, berry farmers and the companies Biotus Oy and Viljavuuspalvelu Oy. The major results of the project are presented in this publication. Strawberry tarsonemid mite (Phytonemus pallidus) is a serious pest in outdoor strawberry production. Chemical control of the mite is often incomplete because the mite lives inside the furled leaves of the strawberry. Masscultured predatory mites, Amblyseius cucumeris and Neoseiulus barkeri were applied to strawberry fields to control strawberry mite. Combined use of pesticides and predatory mites and the use of the two predatory mites in admixture were studied. Guidelines for integrating chemical insect pest control and biological control of strawberry mite are presented. Pheromone traps for currant shoot borer (Lampronia capitella), currant bud moth (Euhyponomeutoides albithoracellus) and currant clearwing moth (Synanthedon tipuliformis) are practical for evaluating the need of control. Pheromones were also used directly to disrupt populations of the currant bud moth. Results of the disruption techniques depend much on the initial population size and the presence of nearby fields of uncontrolled currants. The method has been used to control currant clearwing moth, too. Mass-trapping of currant shoot borer was tried in one farm, but due to high density of the pest results were negligible. Raspberry production is very labour-intensive. Yield, yield quality and yield harvesting efficiency can be improved by developing staking systems. Two staking methods were tested on commercial farms, the Norwegian gjerde system and bending the tops of the canes. Both methods showed benefits over the commonly used method supporting canes in the V-position. In the gjerde system, berry bearing shoots grew outwards from the rows making it easier to harvest the crop. The cane bending system allowed patching gaps in the plant stand and facilitated the supporting system. Over the past few years, American gooseberry mildew (Podosphaera morsuvae) has infected mature white and red currant plantations in South Savo. The efficacy of sulphur and silicon-potassium fertilizers and of a fungicide to prevent mildew infection were examined. Signs of the preventing effect of sulphur fertilizer against gooseberry mildew was found. Several factors including weather conditions, changes in fertilization and a new form of the mildew pathogen may aggravate the gooseberry mildew problem. Black currant shoot pruning from the middle of the rows lets more light into the inner part of the row and enhances the growth of the new shoots. The aim of pruning is to increase the yield level in the following years. In our studies, a year after pruning yield increased by 13 % compared to the non-pruned control. Also the yield quality was better. In the Netherlands this kind of pruning is done by machine. In our project berry farmers were also advised to count their berry production costs properly. The production costs data were collected during two years and were also saved on a nationwide database of general statistics. The farms with high yields and efficient use of the labour got the best financial results. Black currant production was also profitable when the yield level was fairly high and the berries were sold at a reasonable price.