Tasausvaraus tuloksentasauskeinona maatalousverotuksessa

Abstract

Vuotuinen tulonvaihtelu johtaa progressiivisessa tuloverotuksessa verorasituksen lisääntymiseen ja virhearvioihin ennakkoverojen perinnässä. Maatalousverotuksessa vuositulosta voidaan tasata lähinnä kassaperusteisen ja tuloksenilmoittamistavan puitteissa, käyttöomaisuuspoistoilla ja tasausvarauksella. Tasausvarausta on kritisoitu riittämättömyydesta tasaamaan lisääntynyttä tulonvaihtelua maatalouden sopeutuessa EU:n jäsenyyteen. Toisaalta tasausvarausmahdollisuuden on todettu olevan ristiriidassa sen kanssa, että yritysverotuksessa varauksista on pääosin luovuttu. Euroopan unionissa verotuksesta on muodostunut kanava vaikuttaa kansallisen maatalouden taloudellisiin toimintaedellytyksiin muutoin suhteellisen pitkälle harmonisoidussa toimintaympäristössä. Esimerkiksi Ruotsissa maatalouden harjoittajilla on käytettävissään suhteellisen laajat varausmahdollisuudet ja Saksassa tulossuunnittelussa hyödynnetään joustavaa käyttöomaisuuden poisto-oikeutta. Selvityksessä tarkastellaan tuloksentasaustarvetta ja -keinoja maatalouden tuloverotuksessa. Erityisesti tarkastellaan maatalouden varausmahdollisuutta ja sen kehitystä vuosina 1983-1990 voimassa olleesta maatalouden investointivarauslaista nykyisiin, maatalouden tuloverolakiin sisältyviin tasausvaraussäännöksiin. Varausmahdollisuuden käyttöä selvitetään tilaotoksen avulla. Selvityksessä esitetään lisäksi kuvaus tuloksentasausmahdollisuuksista Ruotsin ja Saksan maatalousverotuksessa.

The purpose of this report is to present equalisation reserve as a part of the means that can be used to stabilise annual income variation in agricultural income taxation. The frame of the study is formulated by the laws concerned with the agricultural income taxation and the need to stabilise annual income variation. The report include a description of the usage of reserves in agriculture and how investment reserve system was converted into its present formulation, the equalisation reserve system. There in also a description of income equalisation in agriculture in Sweden and Germany. The use of reserves is investigated with a sample of farms. According to the results the use of reserves was most common among young farmers and the largest farms with highest annual incomes. The shape of farmers utilising equalisation reserve was 5% bigger than those utilising investment reserves. Over time, the use of reserves expanded especially among the farmers with relative low income. In general, the equalisation reserve offers more flexible possibility to make and cancel a reserve. However, it contains minor tax relief compared with the investment reserve. In spite of quite active use of reserves, there has been a strong variation in annual income. The implication is that the means available for income allocation are not effective enough to stabilise the income variation.