Pensasmustikan perustamiskustannukset ja tuotannon kannattavuus
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos|Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2000
Tämän artikkelin/julkaisun kokotekstiä ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun kokotekstiin.
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Pensasmustikka tekee tulemistaan suomalaisille puutarhaviljelmille. Tähänastiset tutkimustulokset kotimaisten jalosteiden satoisuudesta, viljelyvarmuudesta ja marjojen käyttömuodoista ovat varsin lupaavia. Nykyisillä hintatasoilla pensasmustikan tuotannon kannattavuus näyttäisi pitkällä ajanjaksolla muodostuvan suhteellisen hyväksi. Viljelmän perustaminen edellyttää kuitenkin merkittävää investointia. Suurimmat perustamiskustannukset aiheutuvat taimi-, maanparannusturve- sekä kastelulaitteistokustannuksista. Mustikkapensaat alkavat tuottaa marjoja kolmantena peltovuotena ja tuotanto voi jatkua jopa kymmeniä vuosia. MTTL:ssa tutkittiin yhteistyöprojektissa MTT/Piikkiön puutarhatutkimuksen kanssa pensasmustikka kasvuston perustamiskustannuksia neljältä tilalta kerättyjen tietojen pohjalta. Lisäksi arvioitiin tuotannon kannattavuutta ja syntyvää kassavirtaa. Pensasmustikka on vielä varsin vähän viljelty kasvi Suomessa, mutta sen viljelyn ennakoidaan lisääntyvän voimakkaasti uusien kotimaisten lajikkeiden myötä. Pensasmustikkakasvuston perustamiskustannukset ovat erittäin korkeat, noin 230 000 mk hehtaari. Marjoja aletaan saamaan siinä määrin, että niiden myyntituotot ylittävät vuotuiset tuotantokustannukset, vasta taimien neljäntenä peltovuotena. Tuotantokustannuslaskelmissa perustamiskustannukset kasvuston osalta on jaettu 15 vuodelle. Näin ollen pensasmustikan viljelyn aloittaminen edellyttää tiettyä vakavaraisuutta tilalta. Mutta mikäli markkinaodotukset toteutuvat, pensasmustikan tuotanto muodostuu pitkällä aikavälillä suhteellisen kannattavaksi.
ISBN
951-687-083-x
OKM-julkaisutyyppi
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Volyymi
Numero
11/2000
Sivut
88-99 p
ISSN
1239-4548
