Metsäpeuran laidunnuksen vaikutus peltoviljelyyn Suomenselällä

Abstract

Metsäpeuran laidunnuksen vaikutus peltoviljelyyn Tutkimuksen tavoitteen oli selvittää metsäpeuran laidunnuksen vaikutuksesta nurmen satoon, erityisesti tilanteessa jossa laidunnus tapahtuu ennen lumen tuloa. Tutkimuksessa käytetyt alueet sijaitsevat Alajärvellä, Perhossa ja Vimpelissä Koealueiksi valittiin kuntien maaseutusihteerien avustuksella kahdeksan tilaa. Yksi Alajärveltä, kuusi Perhosta ja yksi Vimpelistä. Jokaiselta tilalta kokeeseen tuli yksi peltolohko. Perhon Korkiakankaalla oleva tutkimusalue oli metsäpeurojen syysvaellusreitin varrella. Kullekin koealueelle perustettiin neljä 2,08 metriä korkeudeltaan olevalla poroverkolla aidattua 2*2 metrin kokoista ruutua ja lisäksi neljä samankokoista aitaamatonta ruutua vertailua varten. Metsäpeurojen laidunnuksen vaikutus satoon ei kokonaisuutena ollut suuri. Seitsemästä tutkitusta alueesta neljällä laidunnuksella ei näyttänyt olevan merkitystä nurmen ensimmäisen niiton satoon seuraavana kesänä. Syyssatojen tulokset vahvistivat asian. Voidaan arvioida, että poikkeuksellinen talvi lienee vaikuttanut tulokseen. Poikkeuksellisen lämpimän syksyn ja alkutalven takia peurojen oleskelualueet poikkesivat aiemmasta. Ne saivat syödä metsässä jäkälää ja muuta ravintoa tarpeeksi. Havaintojen mukaan tokkien määrät ja pääluvut olivat syksyllä tavanomaista pienempiä. Kun koealueet oli ennakolta valittu peuralaidunnuksen kannalta uhanalaisille peltolohkoille, voinee tulosten perusteella sanoa, ettei peurojen laidunnus talvella 2000-2001 kokonaisuutena muodostunut Suomenselän esiintymisalueella merkittäväksi ongelmaksi peltoviljelylle. Tätä vahvistaa myös se, ettei lehtien kautta tehty kysely peuratuhoista pelloilla tuottanut vastauksia. Toisaalta tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että laidunnuksen vaikutus nurmen satoon voi tietyissä olosuhteissa muodostua suureksikin. Kahdella koealueella laidunnetulta alueelta saatu sato oli huomattavasti pienempi, yhdellä suurempi kuin laiduntamattomalta alueelta. Näistä alueista kaksi on myös niitä, joissa peuroja havaintojen mukaan esiintyi eniten. Tulosten perusteella näyttää siltä, että merkittävien vahinkojen syntymiseen vaaditaan melko voimakasta laidunnusta. Toisaalta voimakaskaan laidunnus ei välttämättä alenna satoa, jos se tapahtuu lumi- ja sääoloissa, joissa vahingot nurmelle jäävät pieniksi.