Kokemuksia päällekkäisviljelystä

Abstract

Päällekkäisviljely (kaksoiskylvö) on sekaviljelytapa, jossa syysvilja kylvetään jo keväällä kasvamaan yhdessä yksivuotisen kevätkylvöisen kasvin (päällyskasvin) kanssa. Päällekkäisviljelyn etuna on kustannusten säästö, maan kasvukunnon parantuminen ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys. Viljelymenetelmän yleistymistä on kuitenkin rajoittanut puhdaskasvustoja alhaisempi satotaso ja hesseninsääsken aiheuttamat tuhot. Ypäjälle vuonna 1998 perustetussa tilamittakaavan kenttäkokeessa selvitettiin neljän erilaisen päällyskasvin (ohra, kaura, härkäpapu, kevätrypsi) sopivuutta päällekkäisviljelyyn. Lisäksi selvitettiin päällyskasvin ja keväällä kylvetyn syysvehnän eri kylvötiheyksien vaikutusta. Kasvusto- ja satomittausten lisäksi kokeesta tehtiin rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuhoeläinhavainnot. Päällyskasvilaji ja sen viljelyn onnistuminen vaikuttivat syysvehnän kasvuun enemmän kuin kasvien kylvötiheydet. Lisäksi kylvötiheyksien aiheuttamat erot syysvehnän biomassassa kylvövuonna eivät siirtyneet syysvehnän jyväsatoihin. Syysvehnän harva kylvö olikin tiheämpää kylvöä parempi, koska päällyskasvi menestyi silloin paremmin. Päällyskasville taas sopi puhdaskasvustoa vastaava siemenmäärä osittain lakoutunutta kauraa lukuun ottamatta. Ohra sopi päällyskasviksi parhaiten. Koevuosien poikkeukselliset sääolot vaikuttivat osaltaan päällyskasvien ja syysvehnän väliseen kilpailutilanteeseen ja satoihin. Juolavehnä runsastui ja vähensi syysvehnän satoa etenkin lohkoilla, joilla päällyskasvi kasvoi heikosti. Juolavehnä onkin hävitettävä pellosta ennen päällekkäisviljelyä. Vaikka kaura ja rypsi eivät ole hesseninsääsken isäntäkasveja, niiden käyttö päällyskasveina ohran sijasta ei vähentänyt hesseninsääsken määrää syysvehnässä. Kylvömäärillä ei ollut vaikutusta hesseninsääsken määrään. Talvituhosienet olivat yksi syysvehnän talvehtimista heikentänyt tekijä, tyvitautien merkitys syysvehnässä jäi vähäiseksi. Hesseninsääsken torjunta ja syysvehnän talvehtimisen varmistaminen viljelyteknisesti ovat ensisijaisia tutkimusaiheita päällekkäisviljelyn kehittämisessä.