Kotitalouksien elintarvikejäte 2023 : Seka- ja biojätteen lajittelututkimus Pirkanmaa

Abstract

Lajittelututkimuksissa 2023 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Pirkanmaalla. Ruokahävikki lajiteltiin ryhmiin ruokatyypin mukaan seuraavasti: vihannekset; peruna; hedelmät ja marjat; pasta ja riisi; liha, kala ja kanamuna; leipä; juusto ja muut maitotuotteet sekä ryhmä muut, joka koostui ruoista, joita ei voinut lajitella edellä mainittuihin tyyppeihin. Näitä olivat mm. erilaiset kotiruoat, valmis- ja noutoruoat, viljatuotteet, snack- ja makeistuotteet. Ruokahävikki lajiteltiin myös pakkausasteen mukaan irtonaiseen, avattuihin pakkauksiin ja avaamattomiin pakkauksiin. Pirkanmaalla elintarvikejätettä syntyi henkeä kohti yhteensä 61,2 kiloa vuodessa (keittiöbiojätettä 36,5 kg ja ruokahävikkiä 24,7 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 37,2 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 18,5 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 18,6 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä oli alueen asukasta kohti elintarvikejätettä 24,0 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä 18,0 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 6,0 kg/hlö/vuosi. Tutkimuksessa sekajätteestä löytyi 61 % elintarvikejätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä 39 %. Lajittelu on Pirkanmaalla lisääntynyt vuodesta 2016, jolloin sekajätteestä löytyi 65 % ja erilliskeräystä biojätteestä 35 % elintarvikejätteestä. Elintarvikejätteen määrät ovat hieman laskeneet edellisestä tutkimuksesta Pirkanmaalla vuodelta 2016. Tämä johtuu aiemman tutkimuksen suuremmasta määrästä puutarhaomenia, koska silloin tutkimus tehtiin omena-aikaan syyskuussa. Ruokahävikin tyyppi on pysynyt suhteellisen samanlaisena verrattuna aiempaan tutkimukseen, suurin tyyppi oli ryhmä Muut (33 %), jonka osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2016. Tämä ryhmä sisältää mm. kotiruokaa ja valmisruokaa. Elintarvikejätteen määrät kotitalouksissa näyttävät lajittelututkimuksien perusteella vuosina 2015–2023 pysyvän samalla tasolla tai nousevan hieman. Myöskään ruoan hinnan nousu ei ole laskenut ruokahävikin määriä, vaikka voisi ajatella sen johtavan tarkempaan ruoan ostamiseen ja käyttämiseen. Epidemiat ja etätyön lisääntyminen voi näkyä kotona vietetyn ajan lisääntymisenä ja jätemääriä kasvattavasti. EU:n ja Suomenkin tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi 30 %:lla vuoden 2020 tasosta, tuntuvat tarvitsevan vielä kannustamista ja kannustimia. Myös elintarvikejätteen lajitteluasteen nostaminen olisi tarpeen, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa.