Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa

Abstract

Vuosina 2007 2009 toteutetun Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa hankkeen tavoit-teena oli lisätä perunan satotasoa sekä parantaa sadon laatua ja siten lisätä perunan huoltovarmuutta Kar-jalan tasavallassa. Hankeen rahoittaja oli Euregio Karelia Naapuruusohjelma (Interreg/Tacis) ja hankkeen toteuttamisesta vastasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Ruukki. Muita yhteistyötahoja olivat NorTech Oulu/Oulun yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan tasavallan maa- ja metsätal-ousministeriö, Besovetskoen perunantuotantotila, Suomen siemenperunakeskus Oy, Elintarviketurvalli-suusvirasto Evira ja ProAgria. Karjalan tasavallassa, Petroskoin lähellä sijaitsevalla Besovetskoen tilalla kahden kasvukauden aikana toteutetuissa kenttäkokeissa testattiin kahden suomalaisen (Saturna ja Fambo) ja kahden venäläisen (Au-rora ja Lado ki) lajikkeen taudinkestävyys- ja tuotanto-ominaisuuksia paikallisissa olosuhteissa synteetti-sellä ja orgaanisella lannoituksella. Ensimmäisen vuoden koe perustettiin tarkastetuilla siemenperunoilla. Toisen vuoden koe toteutettiin ensimmäisen vuoden sadosta saaduilla siemenperunoilla. Ensimmäisen koevuoden perunasadoissa oli suuria eroja lajikkeiden välillä, mikä johtui siemenperunoi-den erilaisesta taustasta ja etenkin venäläisten lajikkeiden kasvustoissa runsaina esiintyneistä kasvi-taudeista. Fambo tuotti kumpanakin vuonna suurimman sadon (31 t/ha vuonna 2007 ja 36 t/ha vuonna 2008) muihin lajikkeisiin verrattuna (keskimäärin 19 t/ha vuonna 2007 ja 31 t/ha vuonna 2008). Fambon suurta satoa selittänee sen aikaisuus. Lannoitus ei vaikuttanut perunan satoon eikä kasvuston tai sadon tautisuuteen. Näiden tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että orgaaninen lannoite eli komposti soveltuu hyvin perunan lannoitukseen Karjalan tasavallan tuotanto-oloissa, etenkin jos käyttömäärän ja täydennys-lannoituksen tarve määritetään ravinneanalyysin perusteella. Eniten kasvusto-oireita, sadon alennuksia ja laatuvioituksia näissä kenttäkokeissa aiheuttivat perunaseitti ja virustaudit. Perunaseittiä esiintyi kaikissa lajikkeissa ja sen lähteitä olivat sekä maa että venäläisten lajikkeiden kohdalla myös siemenperuna. Siemenperuna peittaus vähensi tehokkaasti perunaseitin anka-ruutta. Virusoireiden voimakkuus vaihteli viruksittain ja lajikkeittain. Yleisimmät virukset olivat perunan M- ja Y -virukset, joita venäläisessä siemenperunassa oli runsaasti. Kokeisiin valituista venäläisistä lajikkeista Aurorasta ja Lado kista tuotettiin tautivapaita mikrotaimia lämpökäsittelyn, meristeemiviljelyn ja mikrolisäyksen avulla. Hankkeen loppuvaiheessa mikrolisätty aineisto luovutettiin Petroskoin valtionyliopistoon perustettuun perussiemenpankkiin kantasiemenaineis-toksi. Perussiemenpankin ylläpitoa varten Petroskoin valtionyliopiston tutkijoille järjestettiin mikro-lisäyskoulutusta Suomen siemenperunakeskus Oy:ssa sekä MTT Ruukin perunalaboratoriossa.

A three-year (2007 2009) collaborative project was set up to identify the most important problems in potato production in the Russian Republic of Karelia. The project was funded by EU (Intereg/Tacis) and led by MTT Agrifood Research Finland Ruukki. The major cooperation partners were NorTech Oulu/ University of Oulu, University of Petrozavodsk, Finnish Seed Potato Centre Ltd, ProAgria Rural Advisory Center and Finnish Food Safety Authority Evira. The general aim of the project was to in-crease the potato yield and improve the crop quality and thereby guarantee self-sufficiency in potato production in the Republic of Karelia. To achieve this, the subsequent objectives were 1) to identify the most important diseases in potato production in the Republic of Karelia, 2) to assist in the production and maintenance of healthy seed material, 3) to compare Russian and Finnish cultivars in the Karelian conditions and 4) to determine the effect of the organic fertiliser on the growth and yield of potato. A field experiment was carried out in two consecutive growing seasons in a grower s field in Verhovje near Petrozavodsk in the Republic of Karelia to study the effects of a fertiliser (synthetic or organic) and a potato cultivar on crop growth, yield and the occurrence of diseases. Two commonly cultivated Russian cultivars, Aurora and Lado ki, and two Finnish cultivars, Saturna and Fambo, were chosen for the experiments. There were differences between cultivars in yield. Especially in the first year, this may have been due to the different background of the seed material, and in the case of Russian cultivars, to the high incidence of pathogens. Cultivar Fambo produced the greatest yield in both years, 31 t/ha in 2007 and 36 t/ha in 2008, whereas the average for the other cultivars was 19 t/ha and 31 t/ha, respec-tively. The type of fertiliser did not affect the yield or the incidence of the diseases indicating that the organic fertiliser is a good alternative to the synthetic fertilisers in Karelian conditions. The main disease problems were caused by Rhizoctonia stem canker and black scurf, and viruses. High incidence and severity of Rhizoctonia was observed in all cultivars. The infection by Rhizoctonia was both soil-borne, and in the case of Russian cultivars, also seed-borne. The use of seed dressing reduced the severity of the disease. Viral symptoms were observed during the growing season on all cultivars, but especially on the foliage of cultivars Aurora and Lado ki. The severity of the symptoms varied de-pending on the virus. Potato virus M and Y were the viruses most commonly detected. Disease free micropropagated material was successfully produced from the two Russian cultivars, Au-rora and Lado ki, using heat treatment, meristem culture and micropropagation. In the end of the project, the material was placed in the Basic Seed Bank established at the University of Petrozavodsk. The personnel responsible for the maintenance of the Seed Bank were given training in micro propaga-tion and other relevant topics in Finland at the laboratories of MTT Ruukki and Finnish Seed Potato Centre Ltd.