HAKEMA : Hakkuutähteiden keruun mahdollisuudet poro- ja metsätalouden yhteensovittamisessa

Abstract

HAKEMA-hankkeessa pilotoitiin hakkuutähteiden keräämistä jäkäläkankailta puunkorjuun yhteydessä sekä tutkittiin keräämisen kustannuksia ja hyötyjä metsä- ja porotaloudelle. Hankkeessa luotiin pitkäaikainen koeasetelma, jossa Kemin-Sompion paliskunnan alueelle Metsähallituksen hallinnoimiin metsiin perustettiin yhteensä kaksikymmentäviisi yhden hehtaarin kokoista koealaa, joiden puusto ja kasvillisuus inventointiin ensimmäisen kerran syksyllä 2022. Koealoista yhteensä viisi hehtaaria arvottiin kontrollialueiksi ja lopuilla kahdellakymmenellä hehtaarilla suoritettiin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn mukaiset hakkuut maaliskuussa 2023. Hakkuutavoiksi valittiin poimintahakkuu ja pienalakasvatus (josta usein käytetään myös nimitystä pienaukkohakkuu). Käsitellyt koealat inventoitiin uudestaan syksyllä 2023 ja lopuksi osa koealoista aidattiin, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn, hakkuutähteiden keruun sekä poron laiduntamisen yhteis- ja erillisvaikutuksia alueen kasvillisuuteen, puustoon ja maaperään. Koealojen perustamisen lisäksi hankkeessa selvitettiin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuiden sekä hakkuutähteiden ja niiden keruun vaikutuksia poro- ja metsätalouteen. Hakkuutähteiden keruun suorat kustannukset laskettiin koehakkuutyömailta saatujen korjuuolosuhdetietojen pohjalta hyödyntäen olemassa olevia kustannusmalleja. Korjuukustannuslaskelmissa huomiotiin hakkuutähteiden kasoille hakkuun lisäkustannus sekä hakkuutähteiden metsäkuljetuksen kustannus. Hakkuutähteiden pienen kertymän takia keruun yksikkökustannukset (€/m3) olivat korkeat, mutta kustannukset pinta-alaa (€/ha) kohti olivat keskimäärin vain noin 200 € per ha (160–235 €/ha). Kuormakoon kasvattaminen poimintahakkuualoilla aiheuttaisi haasteita, joten todennäköisesti tehokkain tapa alentaa hakkuutähteiden keruun kustannuksia, olisi pitää metsäkuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä. Koealoilta kerättyjen inventointitietojen pohjalta hankkeessa tutkittiin myös hakkuutähteiden keruun onnistumista, metsän uudistumispotentiaalia sekä hakkuiden ja hakkuutähteiden välittömiä vaikutuksia koealojen jäkälä- ja luppomääriin. Hakkuutähteiden keruulla oli selvä vaikutus hakkuutähteiden peittävyyteen. Sen kokonaispeittävyys laski keruun vaikutuksesta kuitenkin vain noin 20–40 %. Sen sijaan käytännössä kaikki korkeammat (yli 20 cm korkeat) hakkuutähdekasat, joilla on myös todennäköisesti pitkäaikaisimmat vaikutukset laidunkasveihin ja porojen laiduntamiseen, saatiin kerättyä pois. Porojen tärkeimmille talviravintokasveille, jäkälille ja varvuille, hakkuilla ja hakkuutähteillä havaittiin voimakkaan negatiiviset vaikutukset. Hakkuiden jälkeisenä kesänä varpujen ja poronjäkälien yhteenlasketut keskimääräiset biomassat olivat 20–40 % pienemmät, kuin hakkuita edeltäneenä kesänä. Koealojen kasvillisuusinventointiaineistojen tilastolliset analyysit osoittivat, että hakkuutähteen peittävyydellä sekä poistetun puuston kokonaismäärällä oli selvä jäkälän biomassaa ja peittävyyttä pienentävä vaikutus. Poistetun puuston määrän lisääntyminen aiheutti noin 100–200 kg/ha pudotuksen jäkälän biomassaan lähtötilanteen ollessa 400 kg/ha. Hakkuut pudottivat myös lupon määrän puustossa keskimäärin alle puoleen siitä, mitä se oli ennen hakkuita. Männyn taimien määrä ennen hakkuita korreloi negatiivisesti puuston tiheyden kanssa, mutta kokonaisuudessaan taimiaineksen määrä alueella vaikuttaa hyvältä jatkuvapeitteistä metsänhoitoa ajatellen. Lopuksi hankkeessa tehtiin kokonaisarvio hakkuutähteiden keruun vaikutuksista poro- ja metsätaloudelle. Bioekonomisen porotalousmallin avulla arvioitiin laidunmetsien arvoa porotaloudelle eri tilanteissa ja verrattiin sitä arvioon metsätalouden kantorahatuloista ja hakkuutähteiden korjuun kustannuksista. Mallin avulla saadut ratkaisut viittaavat siihen, että hakkuutähteiden keruu poimintahakkuiden yhteydessä on tietyissä tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, kun huomioidaan sen pidempiaikaiset vaikutukset yhtäaikaisesti sekä poro- että metsätaloudelle. Se, missä tapauksessa hakkuutähteiden keruu on kokonaistaloudellisesti kannattavaa, riippuu muun muassa hakkuusyklin pituudesta, hakkuutähteiden vaikutuksen voimakkuudesta jäkälän biomassaan ja kasvuun, hakkuutähteiden korjuun kustannuksista sekä alueen laidunarvosta porotaloudelle.