Valkohäntäpeurakanta talvella 2022–2023 : Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta sekä kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmistä (2. korjattu painos)

Abstract

Suomen valkohäntäpeurakanta arvioitiin talven 2022–2023 jahdin jälkeen uudella laskentamallilla. Hirvitalousalueittaisten (HTA) mallien yhteenlaskettu kanta-arvio oli 120 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 112 000–128 000 yksilöä). Uuden arviointimenetelmän perusteella valkohäntäpeurakanta on pienentynyt edellisvuodesta (–13,1 %) ja vuoden 2021 huippulukemista (–20,3 %). Yksilömääräisesti muutos oli suurin Varsinais-Suomeen, Etelä- ja Pohjois-Hämeeseen, Satakuntaan ja Uudellemaalle sijoittuvilla hirvitalousalueilla VS-EH (−2700 yksilöä, −17,8 %), SA-PH-EH (−2500 yks., −20,5 %) ja UU 2 (−2100 yks., −17,0 %). Kanta pieneni yli 1000 yksilöllä myös hirvitalousalueilla VS 1, EH 1, RP-PO 3 ja VS 3. HTA-mallin mukaan kanta kasvoi vain VS 4 -alueella, mutta muutos oli vähäinen ja todennäköisesti seurausta paikallisessa arvioinnissa tapahtuneesta muutoksesta. Koko maan kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 59,1 % (95 % todennäköisyysväli 56,8–62,3 %). Aikuiskannan sukupuolijakaumaksi arvioitiin 1,25 naarasta urosta kohden (95 % todennäköisyysväli 1,15–1,41 naarasta/uros). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vei koko maan jäävästä kannasta viime vuonna noin 7,4 % (95 % todennäköisyysväli 6,3–9,5 %) ennen seuraavaa jahtikautta. Päättyneen metsästyskauden noin 67 000 yksilön saalis jäi selvästi viime vuoden ennätyksellistä liki 74 000 yksilöstä, mutta vastaa vuoden takaista arviota kannan koon leikkaantumiseen tarvittavasta saalismäärästä. Kannan koon ja rakenteen tunnuslukujen perusteella kannan leikkaantuminen edellyttää 90–95 % todennäköisyydellä tulevalla kaudella 61 000–67 000 yksilön saalismäärää. Vertailun vuoksi toteutettiin myös aiempina vuosina käytettyyn koko maan malliin perustuva arvio, jonka perusteella valkohäntäpeuroja oli noin 107 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 97 000–116 000 yksilöä). Metsästyksen jälkeinen kannan koon muutos oli tämän mallin perusteella edellisvuotiseen verrattuna −3,0 % (95 % todennäköisyydellä –11,8 – +5,1 %). Vanha malli todennäköisesti aliarvioi kannan kokoa tiheimmillä valkohäntäpeura-alueilla. Harvan kannan alueilla mallien tulokset ovat pääosin yhtenevät. Kannan leikkaamiseen tähtäävän verotussuunnittelun on siksi suositeltavaa perustua HTA-mallin tuottamaan kanta-arvioon. Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa on arvioitu vuodesta 2016 alkaen bayesiläiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman. Lisäksi arvioidaan vasatuottoa jahdinaikaisten näköhavaintojen perusteella. Luotettava kannanarviointi edellyttää aktiivista ja alueellisesti kattavaa jahdinaikaisten havaintojen keruuta ja myös saalis tulisi tässä yhteydessä ilmoittaa havainnoiksi.