Luomumansikan viljelytekniikan kehittäminen

Abstract

Luomumansikan viljelytekniikan kehittäminen -hanke toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) Maa- ja metsätalousministeriön mansikkatutkimusohjelman rahoituksella vuosina 2000-2002. Hankkeessa tutkittiin avomaaolosuhteissa luomumansikanviljelyyn sovellettavissa olevia kasvinsuojelumenetelmiä. Koekentät sijaitsivat Mikkelissä, Ruukissa ja Jokioisilla. Hankkeessa tuotettiin myös laaja luomumansikan viljelytekniikkaa ja kasvinsuojelua käsittelevä kirjallisuusselvitys. Tutkitut katteet (mustamuovi, olki, vihermassa, tattarinkuori, havupuun hake, lehtipuun hake, pellavaneuloshuopa ja hake-tattarinkuori-seos) estivät tehokkaasti rikkakasvien kasvua, lukuun ottamatta nopeasti hajoavia vihermassa- ja pellavaneuloshuopakatteita, joista rikkakasvit kasvoivat helposti läpi. Toisena satovuonna parhaat kauppakelpoiset sadot saatiin muovi- ja vihermassakatteelta. Sadon säilyvyystestissä nopeimmin pilaantuivat tattarinkuori- ja vihermassakatteilta poimitut marjat. Kokeen lopussa Mikkelissä mansikkapunkkien määrä oli huomattavasti suurempi mustamuovi- ja olkikatteessa kuin muissa katteissa. Tattarinkuorikate edisti juurten kasvua ja lahojen juurten osuus oli selvästi pienin tattarinkuorikatteessa. Tattarinkuorikate nosti maan liukoisen typen määrää sekä typen nettomineralisaatiota huomattavasti. Eri kateaineiden vaikutus maan mikrobiston kokonaismäärään oli vähäinen. Maanpinnan katteet vaikuttivat eri entsyymeihin eri tavoin. Maan sellobiosidaasin ja ß-ksylosidaasin (selluloosaa hajottavia entsyymejä) aktiivisuudet nousivat vähitellen oljella ja tattarinkuorella katetussa maassa. Yleensä maan entsyymiaktiivisuudet kohosivat kokeen loppua kohden. Harmaahomeen torjuntakokeissa Trichoderma- ((Binab® TF-WP), Gliocladium catenulatum (Prestop WP, Kemira GrowHow), merilevä- (Biolan Oy), pii- (Kekkilä Oy), kompostiuute- tai valkosipuliuute-ruiskutteilla, ei ollut selviä vaikutuksia harmaahomeen määrään sadossa, sadon säilyvyyteen tai laatuun. Tosin koejakson aikana vallinneista sääoloista johtuen harmaahomeen esiintyminen oli vähäistä, ja harmaahometta esiintyi pääasiassa loppusadossa. Tuholaistorjuntakokeissa tutkimillamme ruiskutteilla (Bioruiskute S, mäntysuopa, limoneeni, karvoni, kuminaöljy, rypsiöljy (Carbon Kick Kiinnite), valkosipuliuute) ei havaittu nälvikkäitä torjuvaa tai karkottavaa vaikutusta luonnonpyretriiniä (Bioruiskute S) lukuun ottamatta. Mäntysuovan mahdollinen nälvikkäitä houkutteleva vaikutus on kuitenkin syytä huomioida myös käytännössä ja aineen käyttöä tulee välttää mansikalla. Mansikkapunkin biologinen torjunta silloin, kun alkusaastunta on tapahtunut jo istutusvuonna näyttää toimivan parhaiten, kun petopunkkeja levitetään useaan otteeseen ja/tai käytetään useita petopunkkilajeja. Tutkimillamme biologisilla ruiskutteilla ei ollut selkeää vaikutusta mansikkapunkin ja petopunkkien määrään. Kastelukokeessa (tihkukastelu, päältäkastelu, muovitunneli + tihkukastelu) eri kastelutavoilla ei ollut merkitsevää vaikutusta marjoissa esiintyvien mikrobien kokonaismääriin eikä harmaahomemäärään. Tosin muovitunneleista kerätyssä sadossa oli erittäin vähän hometta. Sääoloilla oli suurempi vaikutus sadon laatuun ja poiminnan jälkeiseen säilyvyyteen kuin kastelutavoilla. Bounty-lajike säilyi yleensä paremmin kuin Jonsok .

A 3-year project called Developing cultivation technique of organically grown strawberry was carried out at MTT Agrifood Research Finland in 2000-2002. Different plant protection techniques of organic strawberry production were studied in open fields in Mikkeli, Ruukki and Jokioinen. Extensive literature review of organic strawberry cultivation techniques and plant protection was also written. The project was financed by Ministry of Agriculture and Forestry. Eight different types of mulches (black plastic, straw, green mass, buckwheat husk, pine woodchips, birch woodchips, flax fibre mat and woodchips-buckwheat husk) were investigated. Mulches suppressed weeds effectively, except green mass mulch and flax fibre mat mulch. Those mulches decomposed very quickly and weeds grew easily through them. In the second yielding year, black plastic and green mass mulch gave the highest marketable yields. Buckwheat husk mulch and green mass mulch decreased the shelf life of marketable berries most. In the end of trial period in Mikkeli, the amount of strawberry mite was considerably higher in black plastic and straw mulch than in other mulches. Buckwheat husk mulch improved root growth and decreased rotten roots clearly compared to other mulches. Buckwheat husk mulch also increased soluble nitrogen content and nitrogen net mobilization in the soil. Different mulch materials did not effect the total amount of soil microbes. Mulch treatments affected differently to the activity of soil enzymes. Straw mulch and buckwheat husk mulch increased activity of cellobiosidase and ßxylosidase. Towards the end of trial period enzyme activities in the soil were increasing, in general. Biological sprays, Trichoderma (Binab® TF-WP), Gliocladium catenulatum (Prestop WP, Kemira GrowHow), seaweed (Biolan Oy), silicon (Kekkilä Oy), compost- and garlic extracts, had no effect on grey mould incidence of yield, berry quality or shelf life in any trials. On the other hand the weather conditions did not favour grey mould infection and grey mould occured mainly in latter part of the harvesting period. In pests control trials, studied sprays (Bioruiskute S, tall oil soap, limonene, carvone, caraway oil, turnip rape oil (Carbon Kick®), garlic extract) had no control or repel effect on leaf beetles (Galerucella sagittariae), except pyrethrin (Bioruiskute S). According to our observations tall oil soap may have attractive characteristics to Galerucella sagittariae, so it is not recommend to strawberry. The biological control of strawberry mite, when plant material is contaminated by strawberry mite already in the planting year, seems to work best when predatory mites are spread several times and/or several predatory mite species are used. The studied biological sprays had no effect on strawberry mite or predatory mites. Irrigation methods (drip irrigation, springler irrigation, drip irrigation + small plastic tunnel) had no significant effect on the amount of microbes and grey mould of berries, although the amount of grey mould of berries from plastic tunnels was very low. The quality and shelf life of berries were more affected by weather conditions than irrigation method. Bounty-variety had better shelf life than Jonsok .