Työn ja talouden hallinta laajentaneilla lypsykarjatiloilla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten viljelijäperheen sekä palkatun työvoiman tekemän maataloustyön määrä on tilan tuotannon laajennuksen yhteydessä muuttunut ja miten laajennus on vaikuttanut tilan toimintoihin ja kannattavuuteen. Lisäksi tarkasteltiin laajennuksen vaikutuksia viljelijöiden käsityksiin omasta jaksamisestaan stressikokemusten kautta sekä laajennusvaiheessa ja sen jälkeen tilalla ilmeneviä ongelmia. Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 2002 kirjanpitotilojen taloudellisia tuloksia sekä kirjanpitotiloille samana vuonna tehtyä kyselyä. Kirjanpitotila-aineistossa oli 156 viljelijäkyselyyn vastannutta lypsykarjatilaa, joiden tiedot olivat tarkastelussa mukana vuosina 1998-2002. Tutkimuksessa asetettujen peltoalan ja lehmämäärän kasvamiseen perustuvien kriteerien avulla aineistosta poimittiin 66 tuotantoaan laajentanutta tilaa. Laajentaneiden ja ei-laajentaneiden tilojen välisiä eroja ja viljelijäperheen jaksamiseen vaikuttaneita tekijöitä tutkittiin käyttämällä ei-parametrisiä menetelmiä. Laajentaneiden tilojen ongelmia tarkasteltiin faktori- ja ryhmittelyanalyysilla. Laajentaneilla tiloilla kokonaistyömäärä oli ei-laajentaneita tiloja suurempi, samoin investointitöitä ja muita maataloustöitä (sisältää mm. johtamistyön) tehtiin näillä tiloilla eniten. Palkatun työvoiman osuus oli laajentaneilla tiloilla tilastollisesti merkitsevästi ei-laajentaneita tiloja suurempi. Vieraan työn määrä oli kuitenkin lisääntynyt kaikilla tiloilla. Laajentaneilla tiloilla kannattavuuskerroin oli vuosina 1998-1999 ei-laajentaneita tiloja alhaisempi. Kahtena tarkastelujakson viimeisenä vuotena kannattavuuskerroin oli laajentaneilla tiloilla jo merkitsevästi suurempi kuin ei-laajentaneilla tiloilla. Laajentaessaan tuotantoa viljelijät uskoivat enemmän tulevaisuuteen kuin ei-laajentaneet viljelijät eivätkä kokeneet yhtä paljon stressiä mahdollisista toimintaympäristön muutoksista. Suhtautuminen elämiseen ja yrittämiseen oli myönteisempää laajentaneiden tilojen viljelijöillä. Mitä suurempi oli tilan kokonaistyömäärä, sitä enemmän stressiä työmäärä aiheutti. Faktori- ja ryhmittelyanalyysien perusteella lypsykarjatiloista muodostui ryhmiä, joilla laajentamisvaiheen ongelmallisuus vaihteli. Ensimmäisen ryhmän tiloilla toiminnot oli suunniteltu ja organisoitu toisia huolellisemmin tai laajennusta ei koettu ongelmalliseksi. Toisen ryhmän tiloilla ei päästy hyödyntämään laajentunutta tuotantokapasiteettia täysimääräisesti heti laajennuksen jälkeen, ja ongelmina olivat tuotannon epätasapaino ja töiden hallinta. Kolmannessa ryhmässä ongelmia aiheuttivat tilan johtaminen ja rahoituksen järjestäminen. Tilan laajennukseen liittyvillä ongelmilla ei kuitenkaan havaittu olevan yhteyttä tähän tutkimukseen valittuihin tilakokoa, työnmenekkiä ja taloudellista tulosta kuvaaviin taustamuuttujiin. Maidontuottajien panostaminen työtä säästävään ja keventävään uuteen teknologiaan voi muuttaa maataloustyön luonnetta suuntaan, jossa viljelijän työnkuva ohjautuu käytännön töiden suorittajasta lähemmäs yritysjohtajan toimenkuvaa. Yhä useammat tilan toiminnot ulkoistetaan ja tilojen välinen yhteistyö tulee yleistymään. Suuren tilakokonaisuuden menestyksellinen hallinta asettaa yhä enemmän vaatimuksia myös viljelijän johtamistaidoille.

The purpose of the study was to find out the changes in the amounts of work carried out by the farm family and hired labour resulting from the enlargement of the farm, as well as the impacts of the enlargement on the farming operations and profitability. The impacts of the enlargement on the views of the farmers themselves concerning their own welfare and the problems which may have appeared in the enlargement stage or after this were also examined. The data consisted of the economic results of the bookkeeping farms in 2002 and a questionnaire sent to the farms during the same year. On the enlarged farms the total amount of work was higher than on farms which had not expanded their production. The amount of investment and management work was also greater. The work input of hired labour was higher on the enlarged farms, but the amount of work done by outside labour had increased on all farms during the period concerned. When expanding the production the farmers had more faith in the future and experienced less stress due to the possible changes in the operating environment. The greater the total amount of work was, the greater was the stress it caused. In 1998-1999 the profitability coefficient was lower on farms which had expanded their production than on farms which had not done so. Then the profitability coefficient began to rise so that in the last two years of the period concerned it was already considerably higher on the enlarged farms. Based on the factor and grouping analysis the dairy farms formed groups in which the number and gravity of the problems during the enlargement stage varied. On some farms the operations had been planned and organised more carefully or the enlargement was not felt to have caused any problems. Some of the farms were not able to utilise the enlarged production capacity in full immediately after the expansion, and problems were caused by the imbalance of the production operations and management of work. Many farms faced difficulties relating to the management of the farm and financing. No connection between the problems relating to the enlargement and the background variables selected for this study were observed.