Luke
 

Säilörehu- ja laidunnurmen pohjavesikuormitus

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorSaarijärvi, Kirsi-
dc.contributor.authorVirkajärvi, Perttu-
dc.contributor.authorHeinonen-Tanski, Helvi-
dc.contributor.authorTaipalinen, Irmeli-
dc.contributor.csMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Maitoketju (MAI)-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Maitoketju (MAI)-
dc.contributor.departmentKuopion yliopisto-
dc.contributor.departmentPohjois-Savon Ympäristökeskus-
dc.date.accepted2006-09-08-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:41:39Z
dc.date.accessioned2025-05-29T12:50:08Z
dc.date.available2013-03-19T10:41:39Z
dc.date.created2006-04-24-
dc.date.issued2006-
dc.date.modifiedVerkkojulkaisu päivitetty 20.4.2006-
dc.description.abstractLaiduntamisen ja säilörehunurmen ravinnekiertojen eroja tutkittiin MTT:n Pohjois-Savon tutkimusasemalla Maaningalla sijaitsevalla lysimetrikentällä tehdyssä kokeessa vuosina 1998-2000. Maan koostumus 60 cm syvyyteen on 43 % hienoa hietaa, 21 % karkeaa hietaa ja 7 % savea. Kokeessa oli kolme laidunlysimetriä, juomapistelysimetri sekä kuusi niittolysimetriä. Lysimetrit ovat pinta-alaltaan 100 m2 kokoisia. Lysimetrien vesinäytteistä määritettiin pH, sähkönjohtokyky, kokonais-, nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä kokonais- ja fosfaattifosfori sekä suolistomikrobit. Koealue lannoitettiin kahden nurmivuoden aikana laitumille voimassa olleen suosituksen mukaisesti 220 kg ha-1 N v-1. Uusimisvuonna aluetta ei lannoitettu. Pohjavesiin kohdistuva fosforikuormitus oli täysin merkityksetöntä. Nitraattityppipitoisuudet olivat matalia eikä käsittelyillä ollut vaikutusta nurmivuosien aikana. Toisen koekesän jälkeisenä syksynä nurmi päätettiin glyfosaatilla, ja seuraavan keväänä lysimetrivesien nitraattipitoisuus nousi merkittävästi. Uusimisvuonna niittonurmen, laitumen ja juomapisteen lysimetriveden nitraattipitoisuudet olivat 3,4, 10,2 ja 21,8 mg l-1. Yhteensä nitraattityppeä huuhtoutui uusimisen yhteydessä niittonurmelta 10, laitumelta 43 ja juomapisteestä 139 kg ha-1 v-1. Toisena koevuonna laitumelta huuhtoutui myös enemmän mikrobeja kuin niittonurmelta. Tutkimus osoitti, etteivät niitto tai laidunnus vaaranna pohjavettä nurmivuosina. Sen sijaan uusimisvuonna laitumelta huuhtoutuu merkittävästi typpeä pohjavesiin.fi
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.description.ubbMyynti MTT Tietopalvelut 31600 Jokioinen-
dc.formatSekä painettu että verkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.pageranges. 7-17-
dc.identifier.elsb951-729-999-0-
dc.identifier.elss1458-5081-
dc.identifier.isbn951-729-998-2-
dc.identifier.olddbid402830
dc.identifier.oldhandle10024/461849
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/71750
dc.languagefin-
dc.language.lsfin-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofLaitumien ja suojavyöhykkeiden ravinnekierto ja ympäristökuormitus / Perttu Virkajärvi & Jaana Uusi-Kämppä (toim.)-
dc.relation.ispartofseriesMaa- ja elintarviketalous-
dc.relation.issn1458-5073-
dc.relation.numberinseries76-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/461849
dc.subject.agriforsnurmet-
dc.subject.agriforstyppi-
dc.subject.agriforsfosfori-
dc.subject.agriforsvesistöt-
dc.subject.agriforspohjavesi-
dc.subject.agriforshuuhtoutuminen-
dc.subject.agriforslaitumet-
dc.subject.agriforssäilörehu-
dc.subject.finagriYs-
dc.subject.finagriKo-
dc.titleSäilörehu- ja laidunnurmen pohjavesikuormitus-
dc.typea-
dc.type.bib2. Muut tieteelliset artikkelit-
dc.type.okmfi=B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä|sv=B1 Inlägg i en vetenskaplig tidskrift|en=B1 Non-refereed journal articles|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
met76.pdf
Size:
1.46 MB
Format:
Adobe Portable Document Format

Kokoelmat