Mansikan meristeemien kryosäilytys pisaravitrifikaatiomenetelmällä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Kasvintuotannon tutkimuksen Laukaan tutkimusaseman käyttöön puutarhamansikan (Fragaria x ananassa) eri lajikkeille sopiva kryosäilytysmenetelmä käyttäen pisaravitrifikaatiota. Menetelmän kehittäminen oli osa MTT:n hanketta Kylmäsäilytystekniikan soveltaminen kasvullisesti lisättävien kasvien geenivarojen pitkäaikaissäilytyksessä ja Suomen maa- ja metsätalouden kansallista geenivaraohjelmaa. Tutkimus suoritettiin MTT:n Laukaan toimipaikassa. Tutkimukseen liittyviin kokeisiin käytettiin mansikan mikroviljelmistä poimittuja silmuja. Kaikkiaan 149 erilaisella koe-erällä pyrittiin selvittämään viiden eri mansikkalajikkeen osalta optimaaliset muuttujat pisaravitrifikaatiomenetelmässä. Muuttujista tärkeimmät olivat vitrifikaatioliuosten käsittelyajat sekä regeneraatioalustat. Pisaravitrifikatiomenetelmän periaatteen ovat kehittäneet Shäfer-Menuhr, Müller ja Mix-Wagner (1996), mutta sitä ei ollut aikaisemmin kokeiltu mansikalle. Tutkimuksella todistettiin mansikan kryosäilytyksen olevan mahdollista pisaravitrifikaatiomenetelmällä. Sillä saavutettiin myös käyttöön soveltuva menetelmä Polka-lajikkeelle. Myös muiden lajikkeiden osalta tutkimuksella saavutettiin sopivien menetelmien perusteet, mutta lopullisia toimintaohjeita varten ne tarvitsevat vielä tarkennusta.

The target of the study was to develop a cryopreservation method for strawberry (Fragaria x ananassa) meristems for Plant Production Research of Agrifood Research Finland (MTT) using a droplet-vitrification method. The development of the method was a part of MTT s project Application of cryopreservation techniques to long-term gene resource preservation of vegetatively propagated plants and also a part of the national gene resource program of Finnish Agriculture and Forestry. The study took place at MTT Laukaa. The meristems used in the experiments of the study were extricated from microcultures of five different strawberry cultivars. Optimal droplet-vitrification variables for each cultivar were explored with 149 different experiments. The most important variables were the durations of the treatments for different vitrification solutions and the quality of regeneration bases. The method of droplet-vitrification was developed by Shäfer-Menuhr, Müller & Mix-Wagner (1996) but it has not been experimented with strawberries before. The study proved that cryopreservation of strawberries by droplet-vitrification is possible. In the process of the study a useful droplet-vitrification method was developed for Polka cultivar. For the other cultivars many parts of the appropriate methods were discovered but for those the final adjustments are still needed.