Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille

Abstract

Suomessa kulutetusta kalaravinnosta noin 75 prosenttia on peräisin ulkomailta. Tuontikalasta suurin osa on kasvatettua lohta, pääosin Norjasta tuotua Atlantin lohta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes tulee kalanviljelystä, reilu kolmannes vapaa-ajankalastuksesta ja vajaa kolmannes ammattikalastuksesta. Kun vapaa-ajankalastuksen saalismääriä ei oteta huomioon, on kuluttajan markkinoilla saatavilla olevasta kalasta yli 80 prosenttia ulkomaista alkuperää. Vesiviljelyllä kokonaisuudessaan on valtava potentiaali ja se onkin ollut maailmalla nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Nykyään vesiviljelytuotannosta saadaan enemmän ihmisravintoa kuin naudanlihantuotannosta. Maailmalla vesiviljelytuotannosta saatava ravinnonmäärä on ennusteiden mukaan ylittänyt kalastuksella saadun ravinnonmäärän vuonna 2014. Suomessa tiukka lupapolitiikka on vaikeuttanut kalankasvatuksen kehittymistä ja kilpailukykyä. Nykyisten laitosten tuotantomääriä on supistettu, eikä uusiin laitoksiin ole saatu lupia, vaikka kalankasvatuksen ympäristökuormitusta on saatu vähennettyä ruokintamenetelmien ja rehukehityksen avulla. VesiVilja-hankkeen tarkoituksena on tehdä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, jolla ohjataan vesiviljelyelinkeinon sijoittumista, laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa huomioiden laitosten aiheuttama ravinnekuormitus ja sen vaikutus vesistön tilaan. Hankkeella pyritään parantamaan vesiviljelyn ympäristölupahaun onnistumista. Hankkeessa on otettu uudella, ainutlaatuisella tavalla alla toimivat sidosryhmät mukaan suunnitteluun. Hanke-alue toimii myös pilottialueena ja hankkeesta saatavien tietojen avulla voidaan arvioida soveltuvatko käytetyt menetelmät koko Manner-Suomen sisävesille. Vaikka pääosa vesiviljelyn tuotannosta tehdään merialueella, on sisävesien tuotannolla myös tärkeä merkitys varsinkin poikastuotannossa. Hankealueella ainoastaan Oulujoen ja Iijoen vesistöalueisiin voidaan sijoittaa vesiviljelyä. Venäjän puolelle laskevien vesistöaluieden osalta tarkastelu jätettiin mahdollisen rajajokiyhteistyön tarkasteluun, vaikka alueella voi olla potentiaalisia paikkoja vesiviljelyyn. Oulujoen alueelta kartoitettiin 10 soveltuvaa paikkaa vesiviljelyyn, joista nykyisellään on jo laitos 8 paikassa. Iijoen osalta kartoitettiin 9 soveltuvaa paikkaa vesiviljelyyn, joista nykyisellään on jo laitos 5 paikassa. Maltillisella 1000 kg:n fosforikuormituksella sekä Iijoella, että Oulujoella voitaisiin lisätä vesiviljelyn tuotantoa nykyisellä ominaiskuormituksella laskettuna noin 360 000 kg. Hankealueelta kartoitettiin lisäksi kolme potentiaalista teollisuusaluetta kiertovesiviljelyyn.