Innovaatiostrategia ja -kapasiteetti: Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka

Abstract

Innovaatiosta ja innovaatiopolitiikasta on tullut eräänlainen uusi yhteiskunta-poliittinen ohjaaja ja jopa uskonto. Tutkimuksessa selvitetään, miten innovaatiopolitiikka on kehittynyt kansallisesti ja kansainvälisesti, miten sen kulttuurinen tulkinta on muuttunut, ja miten tämä kaikki vaikuttaa postmodernin yhteiskunnan toimintoihin. Kapeasta ja usein pragmaattisesta teknisestä ja taloudellisesta innovoinnista on siirrytty yhä monitieteisempiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin innovaatioihin. Innovaatiot ovat siirtymässä ikään kuin toiseen vaiheeseen teknisen integroituessa sosiaaliseen ja kulttuuriseen mutta myös alue- ja maaseutupolitiikkaan. Innovaatiorooleista ei puhuta enää vain kulutuksessa, vaan yhä enemmän tuotannossa ja palvelussa. Samaan aikaan innovaatiot ovat tulleet osaksi yhteiskunnan kaikkia toimintoja, organisaatioiden strategista suunnittelua ja yritysverkkojen yhteistyötä monine klusterirooleineen tai luovan tiimityön muotoineen. Kansainvälisestä ja kansallisesta on tullut alueellinen ja myös maaseutualueita koskettava prosessi. Innovaatiot eivät näyttäisi syntyvän enää tietyssä pisteessä ja leviävän sieltä ympäristöönsä, vaan pikemminkin ne ovat kaikkialla läsnä olevia, ja oleellista on kyky niiden vastaanottamiseen. Postmoderni ympäristö on ajaton ja paikaton. Tällöin mukaan tulevat uudet toimintarakenteet, innovaatioympäristöt, sosiaalinen ja kulttuurinen hiljainen muisti sekä alueellinen oppiminen osana globaalia paikallisuutta ja kulttuurivaihtoa sekä suhteellisen ajan ja paikan käsitteistöä. Maaseudun innovaatio-toiminnassa oleellista on kyky integroitua vastaaviin kansainvälisiin kulttuurirakenteisiin. Maaseudun innovaatiotoimintaa ylläpitäviä traditionaalisia verkosto- ja klusterirakenteita tai sosiaalista muistia ei löydy urbaanista ympäristöstä. Maaseudun rakennemuutos on uhka tämän luonnonvaroihin kytkeytyvän kestävän kehityksen mukaisen prosessin toteutumiselle tulevaisuudessa. Innovaatiotoiminta ja sen prosessit eivät sinänsä poikkea mitenkään postmodernissa informaatioyhteiskunnassa maaseudulla ja kaupunkiympäristössä. Maaseutu on vain jäänyt innovaatiopolitiikassa kaupunkialueiden varjoon.

Innovations and innovation politics have become a new social-political guideline and even religion. This study aims to outline the national and international development of innovation politics, the changes in its cultural interpretation and the effects of all this on the functions of a post-modern society. The trend has been towards more pluralistic social and cultural innovations from narrow and often pragmatic technical and economic innovations. Thus, innovations are undergoing a transition into another phase as the technical integrates with the social and cultural but also with regional and rural politics. Innovation roles are no longer discussed only in connection with consumption but increasingly also in connection with production and services. At the same time, innovations have become a part of all functions of society, of strategic planning of organisations and of cooperation between business networks with their multiple cluster roles or forms of creative teamwork. The international and national have turned into a regional process also linked to the rural areas. It appears that innovations no longer start at a certain point and diffuse from there into the surroundings, but are moreover omnipresent and the essential factor is the ability to receive them. The post-modern environment is timeless and placeless. Therefore, new functional structures, innovation environments, silent social and cultural memory and regional learning as a part of global localness, cultural exchange and relative sense of time and place enter into the picture. In rural innovations, the ability to integrate into the corresponding international cultural structures is essential. The urban environment does not include the traditional networks or cluster structures or social memory for upkeeping the rural innovation activity. The structural change in the rural areas poses a threat to the future realisation of this process linked to natural resources and sustainable development. In the post-modern information society, innovation activities and the related processes are not, as such, in any way different in the rural and urban areas. The fact is that rural communities have been left in the shadow of the urban areas in the innovation politics.