Kalifornianripsiäisen tarkkailu- menetelmät Escimo-leikkoruusulla: alustavia tuloksia

Abstract

Kelta-ansaseurannan ja kasvustotarkkailun välistä vastaavuutta kalifornianripsiäisen populaatiokoon seurannassa tutkittiin heinä- joulukuussa 1997 ja toukokuu-syys-kuussa 1999 38 m 2 :n kasvihuoneosastoissa kelta-ansatiheydellä 2 kpl/huone (ansakoko 9,5 ×16 cm). Kaikissa osastoissa 1997 ripsi-äismäärä/ ansa korreloi merkitsevästi kukis-ta lasketun aikuismäärän kanssa. Kelta-ansasaalis selitti osastosta riippuen 51-81 % kasveilla olleiden aikuismäärien vaihtelus-ta. Kaupallisilla viljelmillä sallittavilla al-haisilla ripsiäistiheyksillä kelta-ansojen ha-vaittiin kuitenkin kertovan kasvien ripsiäis-tiheydestä huonosti. Koko aineistoon pe-rustuva tulos näytti kuitenkin viittaavan kelta-ansasaaliin ja kasvien ripsiäistiheyden välisen suhteen yleispätevyyteen, sillä reg-ressiosuoran kulmakerroin 0,0183 oli lähel-lä Kalifornian kaupallisilla ruusuviljelmillä määritettyä arvoa (0,0196), joka oli saatu kelta-ansatiheydellä 1 kpl/330 m 2 . Escimo-ruusun vioituskynnysarvo pe-rustuen kasvihuoneessa kukista tehtyihin laskentoihin oli kahden vuoden tulosten perusteella <0,3 ripsiäistä per kukka. Sadon vioittumisasteen kehitystä voitiin seurata myös havainnoimalla ripsiäiset kukinnosta on/ei -periaatteella. Kun korkeintaan 10 %:ssa Escimo-ruusun kukista oli ripsiäisiä, sadosta oli myyntikelvotonta noin 2 %ja lievästi vioittunutta nipputavaraa 7 %. Kalifornianripsiäisen tarkkailua leikko-ruusulla Suomen olosuhteissa koskevat tu-lokset on saatu yhdeltä lajikkeelta pienissä kasvihuoneosastoissa. Niitä ei ole validoitu kaupallisten ruusutarhojen suuremmilla pinta-aloilla. Tulokset vastaavat silti pääo-sin muualla saatuja (harvoja) tuloksia kalifornianripsiäisen tarkkailusta leikkoruusulla. Koska leikkoruusulajikkeiden välillä on eroja niiden ripsiäiskestävyydessä, jatkotut-kimuksiin on sisällytettävä eri lajikkeita ja tutkimuksia on tehtävä eri vuodenaikoina ympärivuotisesti viljellyn leikkoruusun ripsiäistarkkailun kehittämiseksi.