Siipikarja- ja lammastilojen talous

Abstract

Siipikarjatilojen talous vuosina 1997 - 2004 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää siipikarjatilojen tulokehitys vuosina 1997--2000 sekä arvioida vuosien 2001- 2004 tulokehitys. Hankkeessa tarkasteltiin myös rakennekehityksen vaikutusta viljelijöiden tulokehitykseen. Tutkimusaineistona käytettiin Maatilatalouden tulo- ja verotusaineiston yksilöaineistoa vuosilta 1997 - 2000. Tuotantoa harjoittaville viljelijöille lähetettiin kirjekysely, jolla selvitettiin tuotantosuunnitelmia sekä tuottoja ja kustannuksia vuodelta 2001. Lisäksi käytössä oli kannattavuuskirjanpitoaineisto vuosilta 1998 - 2000. MYTT-aineistossa oli painotettuja kanatiloja 487-594 kappaletta, eli aineisto kattoi lähes joka toisen yli 100 kanan kananmunatuotantotilan. Kananmunatilojen keskimääräinen maataloustulo oli laskenut lievästi vuodesta 1994 lähtien aina vuoteen 1999 saakka. Maataloustulo oli kanatiloilla keskimäärin 22 000 euroa vuonna 2000. Eläinpaikkaa kohti laskettu maataloustulo laski 11,3 eurosta (1994) 4,5 euroon vuonna 2000. Ilman tukia maataloustulo olisi ollut tappiolla 19 500 euroa. Viljelijäkyselyyn vastanneiden kananmuna-tuottajien maataloustulo (2001) oli varsin lähellä MYTT-aineistoa (vuonna 2000). Kannattavuuskirjanpitoaineiston kanatilat (18 -24 kpl) tuottivat yrittäjätappiota keskimäärin 10 100-17 500 euroa vuosina 1998-1999. Vuonna 2000 yrittäjävoitto nousi positiivseksi selvästi suurempien kokonaistuottojen avulla. MYTT-aineiston painotettu broileritilamäärä oli 118-154 kappaletta vuosina 1997- 2000. Aineisto oli varsin kattava. Broilerikasvatustilojen keskimääräinen maataloustulo oli 56 000 euroa/tila vuonna 2000. Maataloustulo broileripaikkaa kohti oli laskenut 2,3 eurosta (1994) 1,6 euroon vuonna 2000. Ilman tukia maatalous olisi ollut tappiolla 28 800 euroa. Kyselyyn vastanneiden broilerikasvattajien maataloustuloa oli keskimäärin 58 000 euroa vuonna 2001. Kalkkunatilojen tulokehitystarkastelu ei ollut mahdollista pienien aineistojen vuoksi. Lammastilojen talous vuosina 1997- 2000 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lammastilojen tulokehitys vuosina 1997-2000. Tutkimusaineistona käytettiin Maatilatalouden tulo- ja verotusaineiston yksilöaineistoa vuosilta 1997 -2000 sekä kannattavuuskirjanpitotilojen yksilöaineistoa vuosilta 1998 - 2000. MYTT-aineistossa lammastilojen painotettu määrä oli 317- 708 kappaletta vuodesta riippuen. Vuonna 2000 MYTT-aineisto kattoi noin kolmanneksen Suomen lammastiloista. Aineiston tiloilla oli keskimäärin 68- 79 uuhta tilaa kohti. Lammastilojen peltopinta-ala oli noussut 11 hehtaarista 15 hehtaariin vuonna 2000. Lammastilojen maatalouden kokonaistuotto oli keskimäärin noin 20 000 euroa. Lammastilojen talous on hyvin pitkälti tukien varassa, sillä peräti 65 prosenttia kokonaistuotoista tuli tuista vuonna 2000. Korvausta omalle työlle ja maataloustuotantoon sijoitetulle omalle pääomalle jäi keskimäärin vain 3 000 euroa kaikkina (1997- 2000) tarkasteluvuosina. Tilalla työskenteli keskimäärin 1,6 viljelijäperheen jäsentä. Oma pääoma oli tarkastelujaksolla kasvanut: eläin ja peltoalan kasvaessa velkamäärä oli säilynyt samalla tasolla. Vähintään 40 uuhen lammastiloja löytyi kannattavuuskirjanpitotiloilta vuodesta riippuen 6 - 9 kappaletta. Vuonna 2000 tiloilla oli keskimäärin 122 uuhta ja 30 hehtaaria peltoa. Tilojen liikevaihto oli selvästi MYTT-aineiston tiloja suurempi (keskimäärin 37 000 euroa/tila vuonna 2000). Maataloustuloa muodostui keskimäärin vajaan 13 000 euron arvosta vuonna 2000. Oman työn palkkavaatimus oli kyseisenä vuonna noin 26 200 euroa sekä oman pääoman korkovaatimus noin 3 200 euroa. Lammastiloille muodostui tarkastelujakson (1998-2000) jokaisena vuotena yrittäjäntappiota. Vuonna 2000 yrittäjäntappiota syntyi vähiten, keskimäärin 16 500 euroa tilaa kohti. Lammastalouden tulokehitykseen keskeisesti vaikuttava tukipolitiikka pitkälti sanelee lammastilojen talouden. AB-tukialueelle 141-tuen loppuminen olisi kohtalokasta.

Economy of poultry farms in 1997-2004 Abstract This study examines the income development of poultry farms in 1997-2000 and estimates the development of income in 2001-2004. The project also covered the impacts of structural development on farmers incomes. The study was based on individual data from the Agricultural Enterprise and Income Statistics from 1997-2000. A questionnaire was mailed to farmers to find out their production plans and returns and costs in 2001. Profitability bookkeeping data from 1998-2000 were also used. The Agricultural Enterprise and Income Statistics included 487-594 weighted egg farms, i.e. the data covered every second egg farm with over 100 laying hens. The average agricultural income of egg farms fell slightly between 1994 and 1999. In 2000 the average agricultural income of egg farms was 22,000. The income per LU fell from 11.3 in 1994 to 4.5 in 2000. Without any support the agricultural income would have shown a loss of 19,500. Based on the questionnaire the agricultural income of egg producers in 2001 was close to the income in 2000 according to the statistics. On egg farms included in the profitability bookkeeping (18-24 farms) the average losses varied between 10,100 and 17,500 in 1998-1999. In 2000 the result was positive because of the clearly higher total output. The weighted number of broiler farms in the Agricultural Enterprise and Income Statistics was 118-154 in 1997-2000. The data covered a major share of the broiler farms. In 2000 the average agricultural income of units rearing broilers was 56,000. The income per LU fell from 2.3 in 1994 to 1.6 in 2000. Without support the losses would have been 28,800. In 2001 the average agricultural income of broiler farms which returned the questionnaire was 58,000. The income development of turkey farms could not be examined because the data were insufficient. Economy of sheep farms in 1997-2000 Abstract This study examines the income development of sheep farms in 1997-2000. The study was based on individual data of the Agricultural Enterprise and Income Statistics from 1997-2000 and individual profitability bookkeeping data from 1998-2000. The weighted number of sheep farms in the Agricultural Enterprise and Income Statistics was 317-708, depending on the year. In 2000 the data covered about a third of the Finnish sheep farms. The average number of ewes per farm was 68-79, and by 2000 the average arable area had increased from 11 to 15 ha. The average total return on agriculture of sheep farms was about - 20,000. Their economy was a great deal dependent on support: in 2000 support represented as much as 65% of the total return. In all the years concerned (1997-2000) the average compensation for own labour and capital invested in agriculture was only about 3,000. The farm employed 1.6 members of the farm family. Own capital grew during the period covered: while the number of animals and arable area grew, the amount of debt stayed on about the same level. The profitability bookkeeping data included 6-9 farms with over 40 ewes, depending on the year. In 2000 the average number of ewes on these farms was 122 and the arable area was 30 ha. The turnover of these farms was clearly higher than on farms included in the Business and Income Statistics (on average - 37,000/farm in 2000). In 2000 the average agricultural income was a little under 13,000. The wage demand on own labour was about 26,200 and interest demand on own capital was about 3,200. The farms suffered losses in each of the years concerned (1998-2000). The losses were the smallest in 2000, when they averaged 16,500/farm. The economy and income development of sheep farms is highly dependent on the support policy. In support area AB the abolition of the aid for serious difficulties based on Article 141 of the Act of Accession would be fatal.